torstaina, toukokuuta 31, 2007

Parisuhteettomuutta

31.5.2007

Sanotaanko se jossain? Pitääkö ihmisen pariutua ja lisääntyä? onko se elämämme tarkoitus ja jos et sitä täytä niin paha perii. No onhan se, mikäs muukaan. Mutta jos ei halua, ei halua lisääntyä, pitääkö silloin myös pariutua?
Että saanko pariutua siis ilman aikeita lisääntymisestä?
Monimutkaista.
En halua lisääntyä. minulla on syyni. Enkä kamalasti pariintua, siihenkin on syitä. Tai kyllä pariutuminen on kivaa, jos ei ota huomioon sen asian mukanaan tuomia lieveilmiöitä, joista varsinkin eräs kauhistuttaa minua tällä hetkellä.
En ole koskaan asunut kenenkään kanssa, siis sen jälkeen kun muutin kotoa pois. ( en ole orpolapsi, mutta ehkä synnytysosastolla vaihtunut...)
Minulla on oma koti, jokseenkin pieni, mutta koti (eikä se ole edes oma, se on vuokra, sitoutumiskammo...). Kun minä työpäivänjälkeen laahustan kotiin, haluan, että on hiljaista ja voin tehdä niinkuin haluan ts. maata television edessä koko illan tai kipittää ympäri läheistä lenkkipolkua.
Ei ole mitään kamalampaa kuin ajatuskin siitä, että tulet kotiin ja siellä on joku jonka kanssa olet aamulla riidellytsiitä, kumman vuoro oli käydä kaupassa ostamassa uta maitoa, kun se vanha on hyytelöitynyt jääkaappin. argh ja oksennus. EI EI EI! Ja nyt sitä pitää jatkaa. Minun pitää tuntea vihaa jotain sellaista kohtaan, joka on minun omassa kodissani. Joku minun omassa kodissani syyttää minua väärin tehdyistä asioista. EI!!!!
Oma koti kullan kallis. En halua, että minua syytellään omassa kodissani. Ja joku vielä määrää mitä omassa kodissa voin ja en voi tehdä. EI!!!! kissojeni syyttävä katse aamuruokinnan unohdettuani riittää.
Kuviteltu riita maitopurkista tietysti saattaa olla omaa vainoharhaisuuttani...
mutta ymmärtänette pointtini.

Haluan siis pariutua ilman sen vakavampia tarkoitusperiä.
Onko se sallittua, vai olenko minä se pikkuhuora, joka ajattelee vain itsään. Itsekäskin olen siis.
kummat ovat
onnellisempia, pariintuneet ja lisääntyneet vai vain semipariutuneet?
Eikö riitä, että saan itsekkäästi toteuttaa omia halujani, kun ei siitä kukaan kärsi.
Eikö ole parempi, etä toteutan niitä nyt, sitoutumiskammoisena semisinkkuna, kuin
syntymättömän lapseni kustannuksella?

Uskottelen itselleni, että näin on hyvä ja elän näin, pariutumattomana semisinkkuna. kadun vasta seuraavissa sukujuhlissa!!!!

:) Homssu

Ei kommentteja: