kuvia

Nyt viimeinkin kuvia

siirtolapuutarhamökki

Minulla siis on siirtolapuutarhamökki. Siirtolapuutarha tahi ryhmäpuutarha on yleensä kaupunginomistama alue, josta on vuokrattu palstoja kaupunkilaisella, palstan koko on yleensä 2-3 aaria ja se sisältää pienen puutarhamökin, joka on yleensä kooltaan 5-15m2.
Ensimmäiset siirtolapuutarhat esiteltiin saksassa 1800-luvulla, niitä tehtiin työläistön moraalin ja fyysisen kunnon nostattamista varten. Täältä tarkempaa informaatiota.
Mökkikylä, jossa asun on perustettu 1940-luvulla. Rakennukset ovat siis siltä ajalta peräisin, osaa on tietysti remontoitu ajan kuluessa ja osa rakennettu kokonaan uusiksi.
Minun tontti on yksi puutarha-alueen pienimmistä ja kaiken lisäksi se on kumpuileva ja hiukan kolmion muotoinen ja pihalla kasvaa valtavan jättimäinen koivu  Rakastan silti tonttiani.
Tontille tulee järvivesi ja siinä kohdassa onkin pieni pesupaikka. Juomavesi haetaan kaivolta.
Täältä löytyy yhteisvessat, jotka ovat muuten erittäin siistit ja toimivat järvivedellä. Yhteissaunat löytyvät myöskin, niistä kerkesinkin huudella tuossa edellisessä postauksessa.
Myöskin on olemassa kerhotila, yhteisiä tilaisuuksia varten.

Vuokra on äärettömän pieni taitaa olla noin 40-50e vuodessa, riippuen tontin koosta. Hoitomaksu on 80 euroa vuodessa ja kiinteistövero oli minun mökistäni 35e.
Lisäksi täällä on talkoo velvoite. Sen voi hoitaa kolmella tavalla tekemällä 8 tuntia talkootöitä, maksamalla 60e rahana, tai lämmittämällä saunan ( siihen menee kokonainen päivä).
Että noin kokonaisuudessa ei mökki paljon rahaa vie. Lisäksi minulla on vakuutus ja sähkölasku, mutta ne ovat muutaman kympin vuodessa.

Täällä itäisessä-suomessa mökkien hinnat ovat kallistuneen, kuten muuallakin. Täältä myytiin juuri yksi mökki 25000eurolla. Helsingissä vastaavista saa pulittaa n. 100000euroa.

Tietysti täällä on säännöt, samanlaiset kuin missä muualla tahansa. Ei saa meluta yöllä ja räyhätä ym. Hiekkatie oman mökin kohdalta on pidettävä siistinä ja pensasaidan maksimikorkeus on 180cm. Minun orapihlaja-aita on kyllä siinä ja siinä.

Tämä on ihana yhteisö. täällä saa olla niin kuin haluaa, jos ei halua osallistua yhteisiin tilaisuuksiin, ei kukaan pakota. Jos ei halua kovin puhua kenellekkään ei tarvitse. Moikata voi aina. Yleikäytäntö on, että toisen tontille voi poiketa, jos portti on auki. Minulla se on koirien takia aina kiinni.
Keski-ikä täällä on aika korkea ja luulen, että naisvoittoista on. Mutta nuoriakin on tullut mukaan kuvipoihin ja kaikki on otettu hyvin vastaan.
Minusta täällä on aivan ihana ilmapiiri. Minä moikkaan aina kaikkia, jotka tulevat alueella vastaan, tuntisn heitä tahi en.
Täällä kaikki ovat iloisia ja kulkevat ties minkänäköisissä kesä- ja puutarhavaatteissa. Täällä olevat haluavat olla täällä.
Täällä voi aina kysäistä naapurilta apua, mutta saa olla ihan omissa oloissaankin.Täällä on myös turvallista, eipä tänne tietääkseni ole koskaan mitään hiippareita eksynyt.
Minulla on kamiina lämmitystä varten ja löytyy myös mökistä sähköt. Muita hienouksia ei ole.

Tämä puutarha on 5,5 kilometrin päässä kaupungista ja tänne pääsee bussilla, pyörällä tai autolla.
Juhannuksena on kokonsytyttämistä ja pientä juhannusjuhlaa.

Minulle tämä pieni puutarha on henki ja elämä. Minun oma pieni maailmani.
Kuvia tulee jahka saan ne siirrettyä koneelle puhelimestani.

Mökki

Aika on vierinyt vauhdilla eteenpäin. Autokoulu oli jotenkin niin rankka ja kerkesin olla viikon Helsingissäkin, ottamassa uusia tatuointeja. Matkan päätarkoitus oli sirotella isäni tuhka, kesämökille, jonne hän oli sen toivonut päätyvän.
Nyt hän on puiden seassa, ruohona, kukkana ja ilmassa liitelemässä lintujen kanssa. Niinkuin hän halusi ja mielestäni ainoan oikean tavan lailla.

Sitten kävi niin, että sain sen ajokortin, neljäs ajokoe meni läpi. Mutta hilkulla. Samana päivänä kun sain kortin, muutin mökille koirien kera ja aloitin ajoharjoittelun omalla autollani. Kyllä jännittää edelleenkin tuo ajaminen aivan kamalasti, sydän hakkaa ja jalat kramppaa, mutta olen päättänyt oppia ja totutella.
Eniten ahdistaa ne, jotka roikkuvat aivan takapuskurissa kiinni. Toki heitä harmittaa, kun minä köröttelen hiljaa, enkä pääse valoista liikkeelle sekunnissa. Mutta ehkä heidänkin on hyvä oppia kärsivällisyyttä. ;)
Eilen autoilla ajoin tähän mennessä pisimmän matkan yksin ja moottoritietä. Olin Allun kanssa arkitottelevaisuuskurssilla. Okei, nopeusrajoitus oli 120, mutta kun ei uskaltanut. Ajoin 110 km/h. Onneksi motarilla kiireisimmät pääsee ohi. Minua niin kovasti ärsyttää myös ne joille ei nopeusmerkit merkitse mitään.
Eilen kun tulin arkitottiksesta takaisin oli moottoritiellä menossa erilaisia silta- ja muita tietöitä, ensin tuli 100 merkki, sitten 60 ja viimeiseksi 50 merkki. Minä ajoin rajoitusten mukaan ja sain paljon vihaisia katseilta ohittavilta autoilta.
No sellaista se on.

Mökillä kun on on helpompi hengittää. Vaikka kuten olen jo aikaisemmin kertonut tämä on siirtolapuutarhamökki, mutta silti niin ihana. Täällä nukkuu hyvin. Parhaimmillaan, kun yöllä lämpötila laskee 13 asteeseen.
Koirat voi päästää ovesta suoraan pihalle ja jotenkin voi vain nauttia.
Sauna siitä on tullut minulle henki ja elämä. Uimassakin on käyty, mutta pulahdettu saunasta, 9 astetta kun on minulle vielä liian kylmää.
Täällä on iso yhteisauna, joka lämmitetään keskiviikkoisin ja lauantaisin ja pieni rantasauna, jonka jokainen kylpijä lämmittää itse. Yhteissauna maksaa euron/kerta ja rantasauna 2 euroa/tunti.
Ylellistä.
Yhteissaunassa on toki miehille ja naisille omat puolet. Yhteissauna on iso ja sitä lämmitetään koko päivä. Siellä on ihanaa. Voi jutella muiden naisten kanssa tai vaan olla omissa oloissaan. Suurin osa asukeista, kun on jo eläkeiässä tai lähellä sitä on heidän tarinoitaan niin mukava kuunnella. Kokemuksia ja puutarhajuttuja. Lapsiakin saunassa näkyy välillä.
Rantasaunassa olin eilen, ihan yksin omissa oloissani puoli yhdeksästä puoli kymmeneen illalla. Ei tarvinnut edes lämmittää, koska ennen minua oli ollut kylpijöitä, jotka olivat laittaneet vedetkin valmiiksi.
Oli niin ihanaa, saunoa ja sen jälkeen istua saunan pienellä terassilla ja kuunnella linnunlaulua ja katsella ja kuunnella järven liplatusta.

Täällä siis ollaan, mökillä. Toivottavasti uuden tietokoneen myötä saan aikaiseksi päivityksiä vähän useammin :)