Pitkä päivitystauko. Ei ole ollut mitään sanottavaa. Välillä on sattunut, kuin pientä oravaa ja välillä on vain halunnut vetää unta palloon.
Vuodenvaihde helpotti, siirryttiin virallisesti kevätkaudelle. Tästä ei ole suunta kuin ulospäin.
Potkaisin vuoden vauhdilla käyntiin. Ostin eläkeläisille tarkoitetun kuntokortin, olla saa vapaasti käyttää kaupungin uikahallien palveluita vuoden ajan. Hintaa tuolla kortilla oli 57e, ei paha.
Uiminen ei niinkään ollut mielessäni vaan uimahalleissa olevat kuntosalit.
Olen päättänyt alkaa kuntoilemaan. Paristakin syystä. Ensinnäkin olen viimeisen vuoden aikana lihonnut a se saa minut vielä entistä enemmän inhoamaan itseäni, housut ei mene jalkaan, ei voi pitää mitään tyköistuvaa.
Tiedän, että ongelma on suurempi korvieni välissä, mutta ainakin tulee parempi mieli kun teen asialle jotain.
Toinen syy on ajankäyttö, tuleehan tehtyä päivisin jotain järkevääkin ja kun on kerran kortin hinnan maksanut ei tarvitse stressata siitä rahan menosta.
Olen huomannut kuntosalitreenauksen oikeastaan aika mukavaksi.Uimahallin kuntosali on hyvin pelkistetty, laitteet ja taitaa seinällä olla yksi peili, ikkunoita on ulos ja uima-altaalle päin. Käyn salilla aamupäivisin ja silloin siellä on meitä eläkeläisiä, eli mummoja ja pappoja, eli ei tule suoritus paineita. Kaikkea saa tehdä omassa tahdissa ja siinä järjestyksessä kuin haluaa. Vaikka hikoan toistoja tehdessä ei kuitenkaan, tarvitse olla verenmaku suussa pulssi sataa pamppaillen.
Se on itseasiassa ihmeen mukavaa.
Tutkimuksiakin on ollut ja tulee olemaan. Kävin vuoden vaihteen jälkeen neurologian poliklinikalla, nukkumiseni takia, joka on hiukan levotonta ja ei niinkään rentouttavaa.
Lääkäri päätti, että minulle tehdään unipolygrafia, eli tutkimus jossa nukun yön sairaalahuoneessa, jossa nukkumiseni videoidaan ja päästäni mitataan aivosähkökäyrä. Odotan mielenkiinnolla.
Lääkäri totesi, että päästäni on myös hyvä ottaa magneettikuva, koska sitä ei ole kuvattu sitten vuoden -87 aivokasvainleikkauksen, tuskin siellä mitään on, mutta ei se haittaakaan.
Tässä pieni päivitys elämästäni, jospa jaksaisin joku kerta kirjoittaa enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti