Yksi toive

Jos voisin yhden toiveen saada, toivoisin olevani terve. Normaali ihminen. Elää normaalia elämää.

-Haluaisin elää elämää ilman notkahduksia. Ilman suuria tunteita, ja niiden aiheuttamia aaltoja.

Tuntea normaalisti, ilman että vaivun pohjaan ja haluan kuolla.

-Haluaisin herätä aamulla, koska on aamu ja silloin herätään.

-Haluaisin mennä nukkumaan, ilman että mietin millainen seuraava päivä on.

-Haluaisin suunnitella menoja, ilman että on otettava huomioon, että millainen päivä on.

-Haluaisin suunnitella tulevaa.

-Haluaisin syödä normaalisti kun on nälkä.

-Haluaisin nähdä peilistä itseni ja hyväksyä näkemäni.

-Haluaisin tehdä asioita, koska haluan, tai jättää tekemättä, koska halua. En siksi, että mietin mitä muut haluavat minun haluavan.

-Haluaisin kokea itseni hyväksytyksi ihan vain siksi, että olen minä.

-Haluaisin pystyä luottamaan ihmisiin.

-Haluaisin osata pyytää apua.

-Haluaisin olla minä ja tuntea riittäväni sellaisenaan.

-Haluaisin osata elää ilman, että mietin koko ajan miksi, miten ja milloin.

-Haluaisin elää niin, etten halua kuolla.

-Haluaisin elää ilman tunnemyrskyjä.

-Haluaisin kokea tunteet ihan vain tunteina, en maaimaa suuntan tai toiseen kaatavana painona.

Olen jonkun verran väsynyt tähän kaikkeen. Sairaus kuin sairaus on rasittavaa ja väsyttävää, kun se on pitkäaikaista. Elämää hallitsevaa.

En jaksa, enkä halua enää kertaakaan kuulla seuraavia asioita:

-liiku enemmän

-mene ihmisten seuraan

-jeesus pelastaa

-ala joogaamaan

-hyväksy itsesi

-ajattele positiivisesti

-mene taidenäyttelyyn

-aloita terveellinen ruokavalio

-hanki parisuhde

-ala elämään

Jos tällaista tai vastaavaa kuulu en vastaa teoistani, siloin saattaa nyrkki osua nekkuun.

Masennus ja varsinkin pitkäakainen masennus on sairaus siinä missä muutkin.

SAIRAUS. Se ei ole itsevalittu tai itseaiheutettu. Ja siitä ei itsehoidolla pääse eroon.

Teen kyllä kaikkeni, juoksen terapiassa, syön lääkkeitä ja syydän rahaa eri tahoille. Ihan kyllä kaikkeni. Muuta mieltä olevat tukkikoot turpansa.

Tämä on vaan niin kovin väsyttävää välillä. Koska töitä on kuitenkin samalla tehtävä, että saa rahaa elämiseen.

Minulla on vaikea ja pitkäaikainen masennus, olen sairas.

Ja aina välillä hiton väsynyt tähän kaikkeen.

töitä, unta ja pahaaoloa.

Niin tämä pari viikkoa on tässä vierähtänyt. Töissä ja nukkuessa ja ahdistuessa. Tunteita nousee pintaan. Olen ollut niin ahdistunut, että olen mennyt eteenpäin jollain varageneraattorila.
Olen ollut vakuuttunut, siitä, että olen virhe, kaikinpuolin.
En kuulu mihinkään.
Onnistun lahjakkaasti pilaamaan ihmisten elämän.
Jopa minulle läheiset ihmiset ovat sanoneet sopimuksensa irti kanssani.

Olen aina luullut olevani ihan okei ihminen, mutta ilmeisesti olen erehtynyt ja pahasti.

Olen tippunut junasta, en koe olevani mitään. Olen outo lintu, yksin asuva ja lapseton. Varsinkin se tuntuu rakentavan suuren kuilun, että minulla ei ole lapsia. Toki tiedän kaiken lapsista, se kun on työtäni, mutta turhan usein törmää lauseeseen ja oletukseen, etten oikeasti tiedä, koska minulla ei ole omia.
Ja miksi kanssani puhuisi parisuhdeongelmista, kun en minä ole naimisissa.

Mutta en minä tykkää baareista ja bailaamisestakaan.
Että ei tämä kovin suuremmoista ole.

En ole tullut sukuun, en ole kovin lahjakas, missään. ja olen sitä paitsi kamalan epäsosiaalinen.
Onneksi hyvä terapeuttini sai mieleeni pamputettua järkeä. Ja nyt pystyn taas sanomaan nämä asiat, ilman, että haluan ampua aivoni takaseinälle.

Viikko on mennyt töissä ja nukkuessa, välillä lääkityksen voimin, koska uni on ollut ainoa helpottava tila. Mutta tällä hetkellä on ihan ok olo.
Näin ne aallot menee.

Sellaista se on ja se on elämääni.

Se on totta mitä terapeuttini sanoi: annan itsestäni niin pärjääväisen ja voimakkaan kuvan ulospäin, että ei aina tajuta, kun olen avun tarpeessa. Ja tottahan se on.
Harva ymmärtää tilani vakavuuden, sen takia, että se ei näy mitenkään ulospäin. Ei käytöksessä, eikä ulkonäössä.

Ai, niin, niitä lapsia ei ole eikä muuten tule.

Että näin, palaan kun on jotain järkevämpää kerrottavaa.

helmi-terapiaa vol.2

Tässä taas uusia vikonlopun tekosia. Jos jollakin herää hillitön himo tukea koruharrastustani (ja mielenterveyttäni) ja haluaa ostaa korun ottakaa yhteys.

osoite on homssutuhto@hotmail.com

Jos on väri- tai erityisiä muototoiveita kertokaa ihmeessä :)

Korujen lukot eivät sisällä nikkeliä.

helmi-terapiaa

päivitetään Homssua

Sitten tämän hetken hiuksiin, ne ovat jopa kasvaneet, mutta... koitin tasoittaa niskahiuksia ja tuli kolo...iso kolo. No hiukset on uusiutuva luonnonvara, joten päätös oli kalju niska, mutta nythän hieno arpeni pääsee oikeuksiinsa..

On jo niin pitkä hius, että sen saa nyrhättyä kiinni. On vähän pakko nyrhätä kiinni, koska muuten se osoittaa kohti suoraan taivasta.

Sitten päivitetyt korut, sivuilla kaksi pientä lilaa korua ja keskellä ylhäällä ja alhaalla timantit.
Sivut ( madonna ja monroe) näyttävät olevan eritasoilla, mutta se johtuu siitä, että vasemmalla ( eli monroe) on pidempi koru kuin oikealla. ja se johtuu, siitä kun koru laitetaan laitetaan alkuun pidempi koru turpoamisvaaran vuoksi.


Ja sitten vielä ihana ennustaja-kissani Kalle.

Töissä töitä

Tuleepa nyt syksyllä 10 vuotta täyteen lastenhoidon parissa, siitä oli toki 2 vuotta opiskelua, mutta opiskelin oppisopimuksella, eli kokoajan on työtä tullut tehtyä.

Tunnetusti sosiaali-ja terveysalalla palkkaus ei ole kovin hyvä. Tai kyllä tuolla palkalla toimeentulee, mutta ei sillä juhlita.

kun minusta tulee Suomen seuraava diktaattori minulla onkin takataskussa, palkkojen uudelleen laskemis-ohjelma. Jossa ei kuluja tule lisää penniäkään.

Ohjelma toimii hyvin yksinkertaisesti, siinä lasketan jokaisen ammatin vaikutus yhteiskunnan pyörimiseen ja palkka lasketaan sen mukaan. Siis mitä suurempi on ammatin vaikutus kaiken toimimiseen, sen suurempi palkka.

Tärkeimpiä ammatteja esim. Sairaalan henkilökunta, poliisit, palomies-sairaankuljettajat, päiväkodin henkilökunta, vanhustenhuolto, siivoojat, roskakuskit, ruokakaupan henkilökunta....

Viimeisimpänä listalla tulevat ikävä kyllä esim. urheilijat, kansanedustajat, johtajat...

Olisi sellainen hyvinyksinkertainen taulukko, jonka mukaan jokainen ammatti pisteytettäisiin. Pisteytys kohtia voisivat esim. olla :

-Miten tämän ammattiryhmän lakko vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen?

-Onko tässä ammatissa pakko palkata esim. sairasloma sijaisia?

-Miten yhteiskunta hyötyy tästä ammatista?

-Miten tämän alan heikentynyt osaamistaso vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin?

yms.

Ja tottakai minä diktaattorina saan pisteyttää... :)

Sitten toiseen asiaan, koskee työtä, minun työtä.

Minulla nousee suuttumispisteet kymmeneen kuullessani seuraavanlaisen väitteen: Niin te pakotatte lapset nukkumaan,vaan jotta itse saatte istua kahvilla.

Kerronpa pari faktaa:

Ryhmäkoot muodostuvat seuraavasti, yhdellä kasvatusvastuullisella (koulutetulla) saa olla vastuullaan joko 7 yli kolmivuotiasta tai 4 alle kolmivuotiasta. Jos ryhmässä on sekaisin molempia, lasketaan alle kolme vuotiaat kertoimella 1,75.

Eli ryhmäkoot ovat yleensä 21 "isoa" lasta ja kolme aikuista tai 12 "pientä" lasta ja kolme aikuista.

Jos käy hyvä tuuri talossa on ainakin yksi pk. apulainen, jonka vastuulla on periaatteessa, siivoaminen, pyykit, vaatehuolto yms.

Kaupungin päiväkotien tulee olla auki tarpeen vaatiessa 6.15-17.30, tämä koko aika pk. on siis oltava miehitetty. Jos yleinen työaika on päivässä 7.39h , varmaan ymmärtänette, että koko aikaa, kaikki työntekijät eivät ole paikalla.

Meillä viikossa on yksi koko talon infopalaveri, joka kestää n. tunnin ja jokaisella tiimillaä on oma tiimipalaveri, joka kestää noin tunnin. Ainoa aika jolloin palaverit voidaan pitää on päiväunien aika, koska silloin kaikki työntekijät ovat paikalla ja toisen ryhmän aikuinen voi tulla vahtimaan lapsia siksi aikaa.

Eli yhtenä päivänä kokotalon info, yhtenä oma tiimipalaveri ja yhtenä naapuriryhmän lapsien vahtiminen.

Vuodessa pidetään tarpeen mukaan 1-2 vasukeskustelua ja uusille lapsille aloitus keskustelu. keskustelu ja sen kirjaaminen tietokoneelle saa kestää 1,5h. Jokaisen työntekijän tulee tehdä aina kuudn viikon välein oma työvuorolistansa tietokoneelle ja antaa se tarkistettavaksi. meille työntekijöille kuuluu myös lakananvaihdot 4-6 viikon välein.

Vaatehuolto lankeaa myös työntekijöille, koska ei se yksi pka ehdi kertakaikkiaan. Vaatehuoltoa on kuravaatteiden pesu ja kuivatus. Yleesäkin ulkovaatteiden kuivaaminen ja sen jälkeen lasten omalle paikalle jakaminen jne. joka päivä täytämme myös sähköisen päiväkirjan lasten läsnäolosta, sekä lähetämme vanhemmille sähköisesti n. kerran viikossa infokirjeen tulevan viikon tapahtumista.

Retket ja tapahtumat pitää suunnitella ja järjestää, kuten myös askartelut yms. ja toivoa, että tarvittavat materiaalit on olemassa.

Ja unohdinko mainita lasten kasvunkansiot, jotka pitää päivitää ja laittaa kuntoon, valokuvineen kaikkineen.

ja tietysti jokapäiväinen vanhempien kanssa juttelu ja kuulumisten vaihto.

Tämän lisäksi on toki ne lapset ja se itse työ, joka muuten ei ole leikkimistä ja askartelua. Sen huomaa viimeistään kun jakaa yksin aamupalaa 10lle lapselle puhuen kahdessa puhelimessa ja parin vanhemman kanssa samaan aikaan. Tai pukee kahdestaan 21 lapselle päälle täyden kuravarustuksen tai riisuu ne hiekkaset ja kuraisent varusteet poi päältä.

Ja tähän on aikaa päivässä 7.39h Tietysti silloin kun kukaan työntekijä ei ole sairas.

Päiväunia ei ole pakko nukkua, sängyssä saa valvoa ja kuunnella satua tai musiikkia tms. Mutta lepohetki pidetään piste. Se kestää noin tunnin.

Itse kerkiän oikean kahvitauon, ilman mitään häiriötekijöitä pitämään n. kerran kuukaudessa.

Ja esimerkiksi, meidän talossa on tällä hetkellä hometta, joten joudumme puolenvuoden sisällä muuttamaan. Pakkaamaan ja purkamaan, työaikana ja ai niin, ne lapset... ja kopiokone on rikki, tietokone ei toimi, lasten sängyssä on hämähäkki, paidallani on oksennusta ja Teuvolla on ripuli... APUA!!!!!!

Että tällaista tänään.

mulle riittää kun...

Tottakai ihmisellä on unelmia ja on hyvä ollakin. On minullakin, se ihana ullakkohuoneisto tai oma maalaistalo, jossa saisin elää vapaana taiteilijana ja pitää luomu tilaa.

Ja se lottovoitto olisi kiva, niin ei tarvitsisi murehtia raha-asioita. Se kun on niin turhaa energiaa vievää. Jos voittaisin lotossa, maksaisin siskojeni asuntovelat pois ja ostaisin tädilleni uuden auton. Ainakin ensiksi ja sitten oman kämpän.

Mutta, nyt eletään tätä päivää, on tämä realistinen elämä.

Mikä siinä riittää? Riittää, että on tyytyväinen elämään.

Mikä minulle riittää?

-Minulle riittää, kun saan aamuisin herätä ilman että ahdistaa niin, että haluaisin vain nukkua tai kuolla.

-Minulle riittää kun on edes sen verran rahaa, että pystyy maksamaan laskut ja ostamaan ruokaa ja ehkä joskus jonkun uuden leffan, eikä tili ole kamalasti miinuksella sen jälkeen

-Rauhallinen koti

Nämä kolme asiaa riittävät minulle, jos ihan ruohonjuuritasolle mennään.

Sitten on tietysti extra-elämänlaatua nostavia asioita.

- Työ

-Kunnon telkkari ja kotiteatteri :)

-Terveet kissat

-Kaunis koti

-Ystävät

-Extra raha

-Hyvät unet

-Joku mukava tietty ihminen, jonka kanssa synkkaa

-Hyvä ruoka

-Ambulanssit

-pii-paa autot yleensäkin

Kyllä tämä minulle riittää, silloin on kaikki oikein hyvin.