Isä

Isäni on kuollut, suruviestin sain eilein iltapäivällä.
Sairaskohtaus 63-vuotiaana.
Olen täysin turta, onneksi olin viettämässä itsenäisyyspäivänaikaa Takkutukan luona. Olen vain halvaantunut. Päässä pyörii tuhat ajatusta, sekavia ja ristiriitaisia tunteita.
Viime vuodet olivat hiljaisia ja tietynlaista surutyötä on tullut tehtyä jo pitkään. Mutta kuolema on silti kuolema.

Käytännönjärjestelyjä, kaikki pitää hoitaa. Onneksi minulla on siskot. Hautajaisita tulee pienet.

Vaikka oli monta asiaa jotka jäivät vaille selitystä, en halua miettiä niitä, vaan lapsuuttani. Isän outoja juttuja, hassuja asioita. Suklaakätköjä, Saara-Rusinamatoa, Lintupilliä, kallioretketkiä. Niitä kiviä, joita isä keräsi metsästä, maalasi niille silmät ja piilotti erilaisiin koloihin ympäri kylää.
Mutta en vielä pysty, olen turta.

Takkutukka sytytti kynttilän, isälle.