keskiviikkona, marraskuuta 07, 2012

hengitetään

Aika on kulunut ja katsoessani taaksepäin olen miettinyt, että millä varageneraattorilla olen mennyt eteenpäin viimeiset 5 viikkoa.
muutto ja sen aiheuttama stressi ja väsymys meinasi ajaa minut kuilun partaalle. Mutta, kyllä tästä noustaan.
Viime viikkojen ajan oloni on ollut koko ajan sekä fyysisesti, että henkisesti äärettömän huono, ajattelin oikeasti, että tästä en enää selviä. Olo oli niin helvetillinen koko ajan.
Nukkuminen ja aika tuntui onneksi auttavan. Nyt on palattu ihan normaaliahdistuksen tasolle. Parhaimmillaan olen nukkunut 19 tuntia, melkein putkeen.
Pari valopilkkua kuitenkin on ollut, joiden avulla jaksaa.

Yksi valopilkuista on minun ihana ja rakas Kumma-tyttöni. 3 vuotta ja pari kuukautta, olin nimittäin tässä välissä yhden viikonlopun häntä hoitamassa. Vanhemmet kun olivat mökillä puusavotassa. Viikonloppu oli äärettömän raskas, mutta niin ihana. Kumma kun on niin kotona minun seurassa, että uskaltaa olla totaalisen oma itsensä, niin hyvässä kuin pahassa. Ja vaikka ensimmäisen kerran oli näin pitkään erossa isistä ja äidistä, ei ikäväkään päässyt yllättämään. Antoihan tämä Kumma-täti mansikka- jätskiä aamupalaksi.
Vaikka tämä pikku kissana itseään pitävä Kumma-tyttö heräilee ajoissa, ei se haittaa, sillä on ihana herätä siihen, että oven takana maukuu pikku-kissa. Sitten nostetaan pikku-kissa hetkeksi äidin ja isin sänkyyn ja köllitään siinä yhdessä, kunnes on pakko päästä katsomaan Vili-apina dvd:tä.
Toki kun kotona on joku muu kuin äiti ja isi pitää kokeilla, joska saisi hoitajaa höynäytettyä. Nukkumaan mennessä, kun oli iltasadut luettu ja siirryttiin olkkarin sohvalta omaan sänkyyn, totesi Kumma hyvin rauhallisella ja päättäväisellä äänellä : " Minä nukun tässä soffalla" ja alkoi järjestellä tyynyjä.
Uskoi kuitenkin heti, kun sanoin, että oma sänky kutsuu.

Äidille kertoi heidän kotiin palattuaan, että kivaa oli, mutta ei se Kumma-täti kyllä osaa ollenkaan laulaa :)

Toinen asia josta olen mielissäni on hoitava psykologini. Todella mukava nainen, joka on samalla aaltopituudella kanssani. Ymmärtää, antaa palautetta ja tarjoaa ratkaisuja. Ja nauraa kanssani. Hän on tutustuttanut minua HOT:iin eli Hyväksymis-ja omistautumisterapiaan. käytämme paljon myös mindfulness-tekniikka ja tässä ja nyt-harjoitteita. Eli tämä kaikki pohjautuu paljon meditoimiseen, mielikuvaharjoituksiin ja buddhalaisuuteen. Itämaiseen viisauteen. Lue tästä lisää.

Ensi viikko menee kuntoutuksessa. Odotan innolla, tykkäsin siitä.

Tässä vielä potretti Allusta ja Lippestä


1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hei. Olisi mukavaa kuulla mielipiteitäsi/kokemuksiasi kuntoutuksesta ja vaihtaa ajatuksia.

Terv.Miia