Pitkä ja kylmä kevät ja suuret elämänmuutokset vei voimat. Ajattelin jo hylätä koko blogin, ei ketään kuitenkaan kiinnosta.
Kirjoitan silti vielä.
Asun mökillä, muutin tänne jo vapulta. Koska niin tein viimekin vuonna. Oli kylmä, toukokuussa satoi vielä lunta. Joinakin aamuina mökissä oli vain viisi astetta kun heräsi. Mutta selvittiin.
Olen tehnyt vuoden verran suhteellisen aktiivisesti vapaaehtoistöitä piskis ry:lle.
Piskis on täysin vapaaehtoisvoimin toimiva kodittomien eläinten hoitoyhdistys.
Eläimistä 99% on kissoja.
Suurin osa kissoista päätyy Piskis-sijaiskoteihin, kun loukutamme isoja kissalaumoja. Monessa paikassa maakunnissa, on suuriakin laumoja. Leikkaamatomia kissoja, jotka lisääntyvät vapaasti ja pian hallitsematon lauma on valmis. Teemme paljon yhteistyötä valvontaeläinlääkärin kanssa.
Hommia riittää muutenkin. Eläinlääkäriin kuskaamisia ( kaikki kissat sirutetaan, rokotetaan, loishäädetään ja leikataan ennen luovuttamista).
Olemme aina silloin tällöin eri tapahtumissa tai eläinkaupoissa esittelemässä toimintaamme ja keräämässä lahjoituksia. Sillä homma on täysin vapaaehtoista ja ilman lahjoituksia ei pärjää.
Minusta ei pitänyt tulla sijaiskotia, mutta hupsostakeikkaa toisin kävi. Toukokuussa, kävimme loukuttamassa isoa kissalaumaa ja suurin osa kissoista oli tiineenä. Tila loppui ja niin luokseni muutti tiine emo, joka sai työnimen Lempi. Lempi synnytti äitienpäivänä kolme pentua, jotka kaikki menehtyivät viikon sisällä synnytyksestä.
Onneksi eräästä halkovajasta löytyi toinen emo, jolla oli kolme pentua, saman ikäisä kuin Lempin pennut olisivat olleet. Työnimellä Lotta-emo, muutti samaan häkkiin, Lempin kanssa ja yhdessä ovat Lotan pentuja hoidelleet.
Täällä siis riittää vilinää.
 |
| Pihalla |
 |
| Pienet syömässä |
 |
| Toukokuussa satoi lunta |
 |
| Lotta ja Lempi |
 |
| Uusi vanha keinu |
 |
| Kukkapenkki on paras paikka |
 |
| Allu on hyvä hoitaja |
5 kommenttia:
Älä lopeta kirjoittamista. Kyllä kiinnostaa:) Sinun mökki näyttää ihanalta satumaailmalta. Ihanaa kesää ja tsemppiä mahtavaan vapaaehtoistyöhön! Piia
Minäkään en toivo sinun lopettavan blogia, olen sitä seuraillut jo pitkään. Tosin kommenttia en oo varmaan jättänyt vielä kertaakaan. Mulla tuli vapun alla Piskiksen kautta pikkuinen Assi kisu Simon kissan kaveriksi, myös vapaaehtoistyötä olen miettinyt. Assi on aivan ihana luonteeltaan, ainoastaan koskettamista tuntuu syystä tai toisesta kovasti pelkäävän. Lähennytty kyllä ollaan jo hurjasti. Aattelen, että kaikki aikanaan, vaikka sydämmeen käy kun haluaisi helliä ja sylitellä. Juttelee mulle kuitenkin, hakeutuu lähelle, tykkää leikkiä ja puhuu myös silmillään ja ilmeillään. Sopivia ruokia haeskellaan, vatsansa ei tunnu kestävän varsinkaan kalaa tai katkarapuja. Eli tsemppiä siulle Piskiksen hommiin ja ihanaa kesän jatkoa!
Susanna
Hei!
Älä lopeta, olen vuosia seurannut ja saanut kovasti vertaistukea kirjoituksistasi. Minulla vaikea ahdistus/pelkotila lähes jatkuvasti päällä. Terapiassa käynyt jo monet vuodet, paljon on rahaa palanut, mutta varsinainen läpimurto antaa odotuttaa.
Aamut tosi vaikeita, ja silloin luen sinunkin blogiasi. Monet asiat olen kokenut kuin sinä, tuntunut niin omilta. Kiitos, että kirjoitat suoraan sen miten paska tää sairaus on!!
Hyvää kasää sinulle!
Komppaan edellisiä kirjoittajia. Älä ihmeessä lopeta bloggailuasi. Sinulla riittää varmasti lukijoita/seuraajia. Olet ihana vertaistuki. Kuvasi kiinnostavat tekstiesi lisäksi. Kiva että olet löytänyt itsellesi mieluisan vapaaehtoistyön. Parasta mahdollista vointia ja mukavaa syyskesää <3
en ainakaan vielä. seuraavassa postauksessa saatan seliottää piiiiiitkääääää hiljaisuutta.
Lähetä kommentti