maanantaina, kesäkuuta 10, 2013

Kiviä ja kirjoja

On ollut todella lämmintä, ei ole tarvinnut mökkiäkään lämmittää. Nyt on vähän viilennyt ja aina välillä saattaa sadella, ukkonenkin on jossain kaukana jylissyt, mutta kohdalle ei ole osunut. Olen tehnyt kamalasti hommia. Olen rakentanut kivipuutarhaani. Eli raahannut tontille kiviä ja hiekkaa ja tehnyt mielenmukaan asetelmia. Kaivoin pihalle toisenkin suihkulähteen.
Saunat ovat taas alkaneet, aina keskiviikkoisin ja lauantaisin. Uimassakin olen käynyt joka kerta saunassa ollessani. Olisi siellä voinut käydä muutenki, oli yli 20 asteista vettä.
Heti kun saan kuvat siirrettyä puhelimestani tietokoneelle, laitan kuvia tontistani.
Aidankin rakennutin, kunnon puuaidan, on kivemman näköinen kuin entinen verkkoaita ja kestävämpi. Aidan maalaus urakka olisi vielä edessä, mutta sillä ei ole kiirettä. Aidan teon yhteydessä, pikkuvaraston katon huopa vaihdettiin, ja sieltä paljastuikin läpimätä katto. Tuli sitten sekin uusittua samalla.

Dissosiaatio tutkimukset ovat alkaneet, yksi kerta oli jo, yksi tai kaksi vielä edessä. Lääkäri joka tutkimusta, siis lähinnä haastattelua suoritti oli äärettömän mukava. Tuntui, että meillä synkkasi heti, onneksi, piti kuitenkin istua ja puhua kaksi tuntia. Odotan tuloksia mielenkiinnolla, en siksi, että odottaisin ihmeparantumista, vaan enemmänkin ymmärtääkseni itseäni.

Valtavat ahdistusaallot iskevät edelleen. Aamuisin ja iltaisin. Päivisin ei niinkään, koska silloin puuhaan, puuhaaminen pitää ahdistuksen poissa. Siksi puuhaan. Mutta rajansa puuhaamisellakin.
Onneksi voin aina varastaa aikaa ja lähteä Takkutukan luo. Tulee niin kamalan huono omatunto, jos on mökillä koko päivän puuhaamatta oikeastaan mitään.

Kirjoja olen lukenut valtavia määrin, koska televisiota täällä ei ole. Oli kyllä, mutta en halunnut pitää ,sitä. Luen sekä suomen-, että ruotsinkielistä kirjallisuutta. Dekkareita lähinnä, mutta on joukkoon eksynyt pari romaaniakin. Siis pari suositusta
-Lars Sund, En lycklig liten ö ( joka näkyi olevan kirjastossa myös suomeksi) Ihana kuvaus saaristosta ja sen ihmisistä, yhden kesän ja outojen tapahtumien ajan.
- Åsa Nilsonne: En passande död . Kirja on nyt puolessa välissä ja hyvin ajatuksia herättävä. Åsa Nilsonne on kirjoittanut dekkareita,  hän on myös psykiatri ja lääketieteellisen psykologian professori ( Professor i medicinsk psykologi. Hän on kirjoittanut myös tietoisesta läsnäolosta ja Anna Kåverin kanssa Toimiva yhteys ( myötätunto ja hyväksyminen), sekä Dialektiivinen käyttäytymisterapia tunne-elämältään epävakaan ihmisen hoidossa. Jotka olen muuten myös lukenut ja voin suositella.

Sellaista. Nautin kesästä ja luonnosta ja sen voimasta. Rikkaruohoista, jotka kasvavat vaikka kuinka kitkisi, lentämään opettelevista linnunpoikasista ja säästä, jota kukaan ei voi hallita. Eriväriset ja kauniit kukat ja kaikki ne pikkueläimet ja ötökät, jotka luonnossa asuvat.


Ei kommentteja: