lauantaina, marraskuuta 15, 2008

kuulumatta mihinkään

Ette minua nää,
olen läpinäkyvää.

Peloteltu liikaa kai,
ilman äärivivoja leijun.

Lävitseni ihmiset kävelevät,
ei kukaan minuun törmää.

Ilman ankkuria,
kuulumatta mihinkään.
Olematta osa mitään.

Ei ne minua huomaa, ei ne minua nää,
nillä on kiire sinne,
missä on niiden määränpää.

Ei ole minulla arvoa,
ei mitään suurempaa tehtävää.

Olen vain.
Leijun.
Ilman ankkuria.
Ja muut voi lävitseni kävellä.

Ei ne huomaa, ei ne nää,
minähän olen läpinäkyvää.

Olenko minä täällä vai en,
kai se on aivan sama.
Koska minä en kuulu mihinkään.

Ei ne kuule, ei ne nää,
Koska ole läpinäkyvää.



ps. käykää vilkasemassa

Ei kommentteja: