Kipua ja kipua. Sisältä ja ulkoa.
Torstaina iski kamala kurkkukipu, joka seuraavana yönä muuttui kuumeeksi. Minulla kun ei ole koskaan kuumetta, olin hyvin kipeä. Minulle riittää 37 astetta kuumetta ja ympärillä lentää sinisiä silakoita. Koko viikonloppu meni sängyssä kuumeessa ja kipeänä. Itkiessä ja sattuessa.
Pakko myöntää, että itku siinä tuli. Kun on yksin kotona ja kipeä, tuntee olonsa aika avuttomaksi.
Vaikka minulla oli puhelin vieressä ja ihmisiä saatavilla luurin toisessa päässä.
Kun on tosi kipeä niin on kipeä.
Tänään maanantaina piti sitten mennä lääkäriin, jo senkin takia, että oli pakko saada sairaslomaa. En ole vieläkään ollenkaan kunnossa. Kuume on laskenut, mutta särkee ja sattuu.
Päähän sattuu, on huono olo, poskionteloissa tuntuu panetta, huulet ja suupielet ovat rikki ja vertavuotavat. Koko hammaskalustoa särkee ja räkä on täyttänyt pään.
Varasin heti aamulla ajan paikalliseen arvauskeskukseen. En ole ennen siellä ollut, joten en edes tiennyt minne olin menossa.
Ja se lääkäri. Se setä ei edes tutkinut minua. Ei mitenkään, ei kurkistanut kurkkuun, ei kuunnellut keuhkoja, ei katsonut korviin, ei mitään. Lykkäsi käteen viikon sairaslomaa sisältävän todistuksen ja näkemiin.
Sanoin poskionteloista ja naamakivuista, se on kuulemma ihan normaala. Kysyin mitä teen huulilleni, jotka vuotavat verta?
Arvatkaa mikä oli vastaus: No laita niihin vaikka huulirasvaa ja ota nuo korut pois.
Pahaolo ja kipu oli siinä hetkessä jo niin kova, että toivotin näkemiin ja lähdin.
Tippa linssissä menin paikalliseen apteekkiin. Siellä oli onneksi mukava täti, joka päätti auttaa. Kun sanon, että bepanthenkaan ei kunnolla toimi. Täti lastasi vitamiinit ja huulivoiteet käsiini, erittäin mukavasti ja asiantuntevasti.
No nyt olen kotona, sattuu ja särkee. Koko viikko sairaslomaa ja olo on erittäin turhautunut, Koen huonoa omatuntoa näin pitkästä sairaslomasta, buranalla saattaisin selviytyä töissä. ja kun ei oikein voi tehdä mitään, kun alkaa pyörryttämään, jos on pystyssä liian pitkään. Turhis!!!!!
Ei minulla sinäänsä mitään ole vanhempia mieslääkäreitä vastaan ,mutta pakko myöntää että en ole koskaan tavannut mukavaa vanhempaa mieslääkäriin. Tai sitten minun kohdalle on aina vain sattunut ne nuoria naisihmisiä halveksivat, ja auta armias, jos niillä naisilla on tatuoineja, ylimääräisiä koruja tai kehtaavat tietää mikä heitä vaivaa...
Turhauttaa, särkee ja itkettää.
3 kommenttia:
voi sua... sellaista se on kun on kipee... turhauttaa,särkee ja itkettää.Tiedän tunteen kun on niin tosi kipee olo,menee lääkärille ja toivoo ymmärtämystä ja keuhkokuumediagnoosia ja sitten sieltä tulee kylmää kättä ja huokailuja...Siinä vasta hoitoa tarvitsevia!Ja väärässä ammatissa olevia.
Parane pian.kyl se kuule siitä.hyvä leffa ja suklaatia.
Ei taida lääkärit nykyään koskea potilaasen pitkällä tikullakaan.
Olen pari vuotta käynyt samalla arvaajalla useamman kerran vuodessa ja kertaakaan ei hän ole koskenut minuun. Puhua pajattaa kovasti ja uusii reseptejä ja sit kiitos ja näkemiin taas.
Sairausloma kannattaa kyllä pitää ja levätä, koska nyt on ollut liikkeellä sitkeitä ja pitkäaikaisia "flunssia".
Aurinko ja kuu: kiitos.
Katsotaan niitä treffejä taas, kun ollaan parannuttu molemmin puolin.
Ja muuten blogiasi len aina kovasta ja kuvia ihailen.
Aina vaan ei osaa kommentoida.
Anitta: Juu, kyllä tää viikon sairasloma on ihan tarpeen. turha mennä töihn muita tartuttamaan. Vielä kun itse aina mäkättää, kun lapset tuodaan puolikuntoisina tartuttamaan meitä.
Mutta on se hyvä, että reseptejä tulee.
Lähetä kommentti