Homssulla on seuranaan siis kaksi kissaa. Tuo ylläoleva kuva valehtelee, jonkun verran. Molemmat ovat oikeasti aika isoja. Iäkkäitä leikattuja kolliikissoja. Kadehdin näiden kissojen suhdetta toisiinsa ja minuun. Ne ovat viettäneet suurimman osan elämästään yhdessä. Minun luonani puolisentoista vuotta.
Heidän suhde on hieno. Molemmat ovat suuriruokaisia. Pojille on tarjottava ruoat eri puolilla huonetta, sillä muuten iso-oranssi syö isonmustan ruoan. Ja isomusta luovuttaa. Yleensä pojat nukkuvat eri tuoleilla, muta jos allekirjoittanut istuu toisella tuolilla, nukkuvat he sulassa sovussa vierekkäin.
Mutta sitten tullaan poikien suhteen kadehdittaviin osiin. He pesevät sulassa sovussa toisiaan, kun sille päälle sattuvat. He myös jahtaavat toisiaan takaa ja painivat, kun sille päälle sattuvat. Olin tänään vahingossa sulkenut isonmustan vaatekaappiin, se kun oli mennyt sinne nukkumaan oven olessa auki. Hetken kuluttua, alkoi jostain kuulua oves raapimista. En heti käsittänyt mistä se tuli. Kunnes iso-oranssi havahtui heti, meni vaatekaapille ja alkoi raapia ovea ulkopuolelta. Isolle-mustalle koitti pelastus.
Pojat nukkuvat sängyssäni öisin. Iso-musta aina jalkopäässä tai tyynyni vieressä. Iso-oranssi, erittäin hävyttömästi, joko päälläni tai tyynylläni. Parina kertana olen herännyt siihen, että iso-musta on nuollut hiuksiani. En vielä tiedä mistä se johtuu :)...
Joka päivä kun tulen kotiin, on minua vastassa ovella kaksi kissaa. Joka aamu kuudelta minut herättää kaksi kissaa, viikonloppuisin se ei ole kivaa... Kissani tunnistavat kun kännykkäni hälyttää aamulla herätyksen merkiksi. Ne tulevat heti naukumaan sänkyyn, josta yleensä ovat lähteneet yöllä, levottomuuksien vuoksi.
Kissani arvostavat minua selvästi, meillä on kaikki niin kauan hyvin kun toteutan tehtäväni, syöttöautomaattina ja potan siivoajana.
:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti