H-hetki oli sitten perjantaina. ( Kertokaa joku viisaampi, miksi sitä sanotaan h-hetkeksi, miksi ei joku muu kirjain käy?)
Ne oli siskon häät. Tai siskon ja sen miehen. Emme kuitenkaan vielä ole niin sekopäisiä, että menisime itsemme kanssa naimisiin.( Vaikka joskus olen kyllä harkinnut.) Ei mitkään niin perinteiset häät, onneksi. Pariskunta viittiin maistraatissa päivällä ja illalla oli enemmänkin isot hyvät bileet.
Aamusta asti minutkin saatiin valjastettua hääpaikkaa laittamaan ja siinä se päivä vierähtikin mukavasti.
Morsian oli erittäin kaunis ( on kyllä yhä edelleen, oli vain extra kaunis), bändi oli hyvä ja tanssittua tuli. Ja ruoka oli hyvää ja juotavaa oli paljon. Voiko sen täydellisemmäksi juhla muuttua.
Ja sitten minä, olin kerrankin pitkä. Jalassani oli gootti-saapikkaat. Eli sellaiset polveen asti ulottuvat pvc-saappaat. Niissä on korkoa 13 cm ja päkiän alta löytyy pohjaa 6 cm. Uskokaa tai älkää, hyvät jalassa. Illan päätteeksi ei jaloissa ollut yhtään rakkoa. Tanssin sentään erittäin ahkeraan.
Lauantai meni nuokkuessa. Nyt sunnuntaina pääsin koneen ääreen kirjoittamaan.
Että sellaista. Palaan taas asiaan, kun päässäni liikku jotain järkevää. Toisaalta jos palaisin vasta silloin, ette ehkä koskaan enää kuulisi minusta. Palaan siis asiaan kun päässäni ylipäätään liikkuu jotain.
:)
4 kommenttia:
Juu-u tuota H-hetki sanontaa mietin itsekin. Ehkä joku viisaampa kertoo..... :))
On se H-hetki ainakin parempi kuin D-DAY... ;-)
Kas visaralli, pikku rouvahan se siellä kirjoittaa!!!!!
Niin, elämässäni on paljon pohdinnan arvoisia mysteerejä, tuo kirjain on yksi niistä!!!!!
Ehkä se on hoo niinkuin hekuma-hetki..... ;)
Lähetä kommentti