torstaina, syyskuuta 04, 2008

elämää, ei sen enempää... vol. 2

Fiilis on hyvä ja rento. En varmaan koskaan ajatellut pääseväni tähän tilaan. Ei ahdista, elämä sujuu ja työpakka on kiva ja mukava. Viihdyn siellä. Toki alkukankeutta vielä on ja jännitystaso on korkea. Kun ei oikein tunne lapsia ja aikuisia.
Huolena on kyllä syömiseni, sillä nykyisessä työpaikassani tarjotaan niin hyvää ruokaa, että sitä tulee syötyä enemmän kun pitäisi. Onhan se terveellistä perusruokaa, mutta silti.

Vähän ikävää on se, että kurkussa tuntuu olevan kaktus, särkee ja huomaa, että yleiskunto ei ole ihan kohdallaan.
Mutta huuhtomista nenäkannulla, buranaa ja lämmintä juotavaa, niin eiköhän se siitä.
Raha-asiatkin toki hiukan mietityttää, koska lääkityksen ja terapia nielevät ison osan tuloistani, mutta huolestun vasta sitten kun rahat kokonaan loppuvat.
Olen alkanut pitää puhelintani iltasin äänettömällä, terveen itsekkyyden harjoittelua. Koska aina välillä tulee puheluita, joihn en jaksa vastata. JA on helpompi kun ei edes kuule puhelimen soimista.
Siis tutut, jos satut soittamaan jätä ihmeessä viesti vastaajaan tai lähetä tekstari, palaan kyllä aina asiaan, mahdollisimman pikaisesti.


Jaksoin siivotakin tänään, siitäkin on hyvä mieli.
Kissani yrittävät parhaansa mukaan saada minut vararikkoon, lähinnä syömällä.
Joka kerta, kun edes lähestyn keittiötä on jaloissani samalla sekunnilla kaksi määkivää kissaa. Siis tosiaan määkivää, sillä varsinkaan Kukka ei osaa naukua.


Yöt nukun hyvin, mutta ne ovat täynnä painajaisia, riitaa, tappelua ja kuolemaa.
Alitajunta käsittelee paljon asiota koko ajan, huomaamatta.
Mutta onhan ne painajasetkin ihan jänniä. Tietyllä tavalla.
Jollakin kieroutuneella tavalla.

Sain tänään merkin ihmisten asenteellisuudesta. Tössä kahvitauolla, tytöt juttelivat baareista, viinasta jne. En osallistunut keskusteluun ja sanon vain, etten käytä alkoholia.
Sain oudoksuvan ilmeen ja kysymyksen, oletko sä joku uskovainen vai?
Vastasin, etten ole, vaan kirkosta eronnut pakana. :) :) :) :) :)


Sellaista se elämä on.

6 kommenttia:

Punavius kirjoitti...

Määkivät kissat jaloissa pyörimässä kuulostaa hassulta :)

Otan osaa. Itsekään en juo, ja jos siitä joskus erehtyy jollekulle mainitsemaan, niin sitähän sitten kummastellaan, ja täytyy olla jokin vialla kun ei juo. Koska kaikkihan juo. Argh.

Rapsutuksia Kukalle ja Kallelle!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän tuo alkosta kieltäytyminen on tässä maassa melkoinen synti joidenkin mielestä. Ja jos sattuu vielä kieltäytymään ilmaisesta viinasta niin voi varautua jo siihen että ambulanssi ja poliisi ilmestyy paikalle jossain vaiheessa. "Potilas kieltäytyy työnantajan tarjoamasta ilmaisesta viinasta ilman vahvaa uskonnollista vakaumusta. Lähetetään potilas jonnekin lukkojen taakse ja tehdään mielentilatutkimus." ;-)

Anni kirjoitti...

Juu, kyllä se synti on. Vielä kun kieltäytyy kofeiinista ( suklata kyllä menee), tupakasta ja viinasta.
Puolestani muut saa juoda ja polttaa niin paljon kuin jaksaa, mutta minä nyt vain en halua.

Ja stende, toisaalta, jos tosiaan se ambulanssi sen takia ilmestyy paikalle, niin eikös tämä ole ihan hyvä juttu... ainakin minulle :)

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän ihmisen pitää juoda....... ainakin vettä, mehua, maitoa jne. :-D

Tottahan on, että alkosta kieltäytyminen on Suomessa synti.

Vaikka tulee joskus lipitettyä (joskus äijäporukassa vähän enemmänkin) niin kieltäytyminen jostakin paloöljynmakuisesta alkoholijuomasta saa kummallisia katseita tai haukut snobiksi. No en ota ressiä, koska juon vain sitä mitä haluan ja muut saa juoda litkuja tai olla juomatta. Minusta ei saa tekemälläkään trendipelleä ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Sama pää kesät talvet :-D

Piti laittaa edelliseen viestiin vielä, että Kukalla on aika rento nukkuma-asento :-)

Anni kirjoitti...

Wäiski:
Juu, en usko, että minäkään kieltäydyn minkään trendiasian takia, ihan omien mieltymysten takia.
Ja usein limppari on parempaa kun alkoholi. Ja yhtä hyvin, voi vetää jotain alkoholitonta drinksua, kuin drinksua, jossa mahdollisimman hyvin peitetään alkoholinmaku.

Joo, Kukka on aika rento jäbä.