Laihdutusta

Kuka nainen tai mies voisi väittää, ettei olisi koskaan laihduttanut. Enemmän tai vähemmän. Tarpeen tai tarpeettomasti.
Laihduttaminenhan on ihan helppoa, syödyn energian ja käytetyn energian määrä pitää korreloida keskenään ( kuinka hienosti ilmaisinkaan helpon asian, hyvä minä, ja väärin...)
Eli siis lisää liikuntaa, vähennä syömistä. Turha rasva ja sokeri pois. Karkit, keksit, suklaa, jätskit, vaalea leipä, hampurilaiset, pizzat.... Pois, pois, pois. Tilalle: porkkanaa, kurkkua, lanttua, tofua, ilmaa, valoa.
Eikä illalla mitään sohvaperunana olemista, vaan lenkkeilyä, vatsalihaksia, peppulihaksia, punnerruksia, kuntopyörää, stepperiä, spinningiä, pumppausta, liikuntaa...
Maailman yksinkertaisin kaava ja kuinka vaikeaa se onkaan.
Kuka hullu luulee, että porkkanan natusteleminen korvaa suklaan syömisen tuottaman kokonaisvaltaisen nautinnon?
Kenen mielestä, työpäivän jälkeen jaksaa lenkkeillä ja jumpata ja venytellä? varsinkin, jos on työ, joka vaatii jo itsessään fyysistä suoriutumista ( enkä nyt puhu maksullistenihmisten työstä).
Kuka luulee, että se on helppoa? Käsi ylös ja kertokaa minullekin salainen aseenne. On niitä, jotka ovat luonnostaan laihoja ja sitten meitä, jotka emme niinkään ole.
Se on helvettiä, se alkaa aina maanantaina ja miten helvettiä onkaan tunne, kun luulet laiduttaneesi paljon. Olet nakertanut porkkanoita suklaan sijasta ja juossut lenkkiä henkihievärissä pururataa, sitten menet vaa´alle ja huomaat lihonneesi viisikiloa?

Ymmärrän, jos ihminen on niin lihava, että se on jo vaaraksi terveydelle... Miettikää sanaa lihava eli ihminen/asia, jossa on lihaa, meissä kaikissa on lihaa. Paitsi niissä ihanne vartaloissa, joiden omistajat elävät valoenergialla.
Laihdutus on bisnestä, siitä on televisio-ohjelmia, eikö se jo kerro jotain. Laihdutus on pop. Jos et laihduta ja kerro sitä ääneen, kerro kovaan ääneen kuinka pitkä lenkin teit eilen olet out.
Uskallakin jäädä pois työpaikan yhteisestä laihdutusringistä, siitä seuraa huonoa, todella huonoa.
Tiedättekös sen suomalaisen laihdutus ohjelman, olet mitä syöt. Se juontaja täti herättää minussa agressioita. Jos sellainen nainen tulisi minun luokseni arvioimaan kaappieni sisältöä ja syyllistäen minua, löydöistä, löytäisi hän itsensä erittäin nopesasti, niskaperse-otteella lennätettynä ikkunasta. Minusta se on niin alentavaa ja syyllistävää. Jos ihmisellä on ongelmia painonsa kanssa, yli-tai alipainon, rohkaisua ja positiivista otetta silloin tarvitaan. Kesää kohden jokainen lehti pursuaa, ohjeita miten päästä bikinikuntoon, sitten kesän jälkeen eroon grillimakkaroista vyötäröllä ja sitten alkaa joulu... Ne artikkelit, niissä on aina jumppaamassa se ihana, meikattu malli, joka esittelee vatsalihas ja muitajumppa-asentoja, johon tavallisen painoindeksin omaava ihminen ei edes pääse. kuka on jumpatessaan meikit päällä ja tukka laitettu?
Missä viipyy ne laihdutusartikkelit, meille normaaleille? Ne artikkelit,joissa esitellään lihaa ja jumppa ja vaatevinkkejä antaa oikea ihminen, lihaisa ihminen, normaalinkokoinen ihminen. Normaalikokoisiin lukisin koot 38-40 ja siitä ylöspäin. Asentoja joihin minäkin pääsen, lenkkejä, joita minäkin jaksan juosta, ja ruokaa jota minäkin voin valmistaa, pienellä budjetilla, ilman vaivaa ja gourmetkeittiötä!!!!!!!!!

Siis laihduttakaa, jos siltä tuntuu, käykää lenkillä, se on hyvä. Jos olette oikeasti sen tarpeessa. siitä vaan, mutta pliis, jättäkää muiden ruokailu ja elämäntavat rauhaan. Ne jotka ei laihduta, kannustakaa niitä, jotka ovat sen tarpeessa. Sen Helpon kaavan toteuttaminen on vaikeaa.
Mutta, älkää tehkö itsestänne käveleviä luurankoja. Minun mielestäni nainen on paljon kauniimpi kun hänet tunnistaa naiseksi. Niin myös monen miehen mielestä.
Ja media, get real!

kesä-Homssulipulipuli

vallat ja väet

Juu, ei ole tuolla otsikolla oikein mitään tekemistä kirjoitukseni kanssa, mutta niin pidä siitä sanaparista, en tiedä miksi. Pidän myös siitä cmx:n kappaleesta.
Asiaan, niin koska minä olen asiaa kirjoittanut, mutta se kuulostaa kivalta, sekin.

Tiesittekös, että tuo ratikka on sitten mainio kulkupeli. Vähän hidas välillä, mutta varsinkin nuo vanhemmat ratikat ovat niin tunnelmallisia. Matkustan melkein päivittäin kyseisellä kulkupelillä ja minulla on suosikki, ne ovat lipuntarkastajat. Juu, nuo pelätyt ja vihatut, sinisiin asuihin ja vyölaukkuihin sonnustautuneet, vaunuja koluava outo kansa. Ne ovat aina niin ystävällisiä( minulla on kuukausikortti). Minulle on kerääntynyt tässä kesällä pari suosikkia. Toinen oli nuorehko nainen, joka vaunuun noustessaan, huomasi, että eräs liputta matkustanut nuorimies yritti ulos, hän laittoi käden pojan eteen ja sanoi, että lipuntarkastus. Ei ollut poika kovin iloinen, tönäisi siinä tai jotain kuitenkin fyysistä, tämä nuori lipuntarkastaja nainen huusi pakenevalle miehelle niin kovaa kuin keuhkoista lähti: " VITUN IDIOOTTI!!!", olisin halunnut nousta ja aplodeerata, en kehdannut.
Toinen oli iloisessa, vihreässä hkl:n t-paidassa ollut miestarkastaja, joka isoon ääneen toivotti kaikille matkustajille oikein hyvää aurinkoista päivää ja pyysi nähdä lippuja ja jotain muutakin mukavaa siinä puhui, kyllä tuli hyvä mieli.
Minä pidän lipuntarkastajista, piristävät päivää.
Sattuu siellä ratikassa kiusallisiakin tapahtumia. Suhteellisen väsyneenä työpäivänjälkeen, sitä vain saattaa istua ja tuijottaa, kuola suupielestä valuen. No tuijotin. Ovesta astui sisälle pikkujulkkis ja tajuamatta sitä jatkoin tuijottamista. Tajusin, että tämä pikkujulkkís tuijotti takaisin. Käänsin nopeasti katseeni ikkunaan. Hitsi, noloa. Olisi mieli tehnyt mennä selittämään että:
" En minä siksi tuijottanut, että olet pikkujulkkis, vaan olen niin väsynyt, että tuijotin vaan tyhjää ja sinä vaan ilmestyit tyhjään ruutuuni, ei en tarkoita, että olisit vääräsä paikassa tain ilmaa minulle, mutta en minä sinua tuijottanut, en ole sellainen, vaikka oletkin se pikkujulkkis, jostain ohjelmasta jota en nyt muista, mutta kyllä siis pikkujulkkistenkin pitää saada julkisissa kulkuvälineissä rauhassa matkustaa...."
Päätin, että on parempi, etten selitä mitään.

julkkiksista päästiin, Jone Nikulaan, kestosuhteeseeni, josta se toinen osapuoli ei ole tietoinen. Viihtyykö se oikeasti sen Ellenin kanssa, kun jos lehtiä uskomme ( niinkuin pitää tehdä, koska iltalehdestä sen totuuden luemme) niin on se Ellen vähän hassu. ( Tiedän sen, oikeasti se Ellen on ihq ja kiva ja suloinen ja kaikinpuolin täydellinen ja mäkin panisin.Mutta kuka nyt kilpailijastaan pitää???) Jos kuitenkin Jone sen kanssa hengaa, niin mitä se kertoo Jonesta? Olen hiukan kauhuissani, alkaako suhteessamme monta vuotta kestänyt kuherruskuukausi loppua ja kuvaan astuu arki, joka tuo esiin kaikki toisen einiinkivat ominaisuudet?
Eli jos tätä lukee Jone tai joku Jonen tuttu, niin viittitkö välittää tietoa ja vastauksia allekirjoittaneelle, että tiedän mihin suuntaan suhteemme kulkee.

Ja muutkin ihanat. Tuolla on sellainen kohta, missä voi antaa kommenttia, ihan anonyymisti, antakaa palautetta siis, että edes jonkinlainen usko itseeni säilyy. ( siis positiivista, no ei kai).
Kun se Jonekin on sen Ellenin valinnut eikä minua. Pistän toivoni Eva Wahlströmiin, yhteystietoja voi siis, oi Eva, antaa tänne....

:) Homssu

ps. Minusta myös Jouni Hynynen on aika ihq, mutta analysoituani asiaa, olen huomannut, että se on pelkästään ne hiukset, jotka minua stimuloivat. Enkä halua mitään Simson-Delila-syndroomaa...

Asioita, joita en vieläkään ymmärrä.

Asiat joihin on olemassa vastaukset, jotka joku viisas osaa selittää, mutta minä en siltikään ymmärrä...
-Mistä unet tulevat ja miksi? Alitajunnasta, sen minäkin tiedän. Näin unta, että matkustin junalla siskoni kanssa, meillä oli mukana kolme koiraa. Yht´äkkiä siskoni viereen istui mies, joka puhui cokneyn-murretta (?!?!?!)ja oli puoliksi irlantilainen. Mistä se mies oli päässyt minun alitajuntaani!?
-Miten puhe, tekstit ja kuvat yms voivat mahdollisesti siirtyä ilmassa yhdestä vastaanottimesta toiseen tai miten se edes on mahdollista lankojakaan pitkin? Leijuuko ilmassa ympärillämme miljoonia kuvia ja tekstiviestejä yms. Joita emme näe. Täällähän alkaa olla silloin ahdasta...
-Miksi ukkosella jyrisee? Salamat vielä menettelee, mutta se jyrinä. Olen edelleenkin paljon tyytyväisempi ajatukseen, että joku ajaa kivirattailla taivaassa.
- Miksi rahat katoavat aina tililtäni tilipäivänä?
-Miksi hampurilaisbaarien ruokaa sanotaan pikaruoaksi, vaikka välillä tuntuu, että sitä lehmää aletaan vasta teurastamaan siellä takahuoneessa?
- Miksi jostakin ihan tavallisesta ihmisestä tulee julkkis ja sitten se muuttaa ihmisten mielissä jollekin toiselle planeetalle, vaikka se on se ihan sama ihminen? Ihan yhtä tyhmä, laiska saamaton ja köyhä ( Anteeksi julkkikset, palvon teitä).
-Miksi kaikki vaatteet tuntuvat kutistuvan, jos se seisovat vaatekaapissani käyttämättömänä kauemmin kuin hetken? Onko vaatekaapeissa sellainen tilansäästömekanismi, joka kutistaa vaatteita, luodakseen lisää säilytystilaa?
-Miksi miehet pitävät blondeista? ei tämä ole syytös, eikä millään pahalla, mutta 99% tuntemistani miehistä ilmoittavat pitävänsä vaaleaveriköistä. Miksi?
- Miksi minusta ei tullut luonnonkaunista ja laihaa? Minusta tuli vain... niin.... outo....

Tässä osa siitä, mitä en vielä ole ymmärtänyt. Uskokaa minua, lista on pidempi. Unohdan vain välillä asioita joita en ymmärä.... :)

:) Homssu

Lomalla

Päätin sen, minulla alkaa loma. Ei se sellainen kesäloma kuin luulisi, että aamuisin saa nukkua pitkään, päivisin voi lorvia ja sen sellaista. Ehei, rakkaani arvasitte väärin. Minä teen töitä koko kesän, en suinkaan siksi, että olisin pätynyt kesätöihin normaalin työni ohella, en, en,en. Kyllähän minulle oli jo kertynyt ne ihanat 28 palkallista lomapäivää+lomarahat kaupan päälle. Mutta arvatkaa mitä, minä menetin ne kaikki oikeudet kun minä menin töihin toiselle paikkakunnalle. Mutta muutto oli kannattavaa, joten kyllä yhden kesän seisoo vaikka aidan seipäänä.
Mutta minä haluan lomaa. Minä haluan. rakastan tuota sanaparia.
Minulla alkaa nyt se oikea-loma, lopetan ainakin täksi kesäksi aktiivisen stressaamisen siitä oikeasta. Enkä suostu vastaanottamaan yhtäkään, säälivää tai huolehtivaa lausahdusta tilastani.
Valitsen nauttia tästä. Valitsen keskittyä itseeni, työhöni, kissoihini ja siihen mitä halua tehdä. jätän lenkkien ajaksi puhelimeni kotiin. Makaan iltaisin ja räin kattoon, jos siltä tuntuu ( joskaan se ei ole kannattavaa, koska A) klimpit tippuvat kuitenkin alas ja päälleni ja B) kattoa on himmeän hankala pestä). Minä haluan olla välittämättä siitä, mitä muut minusta haluavat, joku ei tykkää lyhyestä tukasta, minä tykkään ja aioin sen lyhyenä pitää, joku ei tykkää tatuoinneista, minä tykkään ja aion niitä hankkia lisää ja kas kummaa pidän myös lävistyksistäni ja niistä en luovu. Pukeudun niinkuin haluan, miellytti se silmiä tai ei.
Minulla on loma. Minä valitsen olla lomalla. Minä haluan olla lomalla.
Toki, jos ilman yritystä, yhtenä iltana oveni taakse ilmestyy, se oikea- ehdokas, kutsun kyllä sisään. Ja kahville. Mutta sen enempää yritystä en peliin laita, koska MINULLA ON LOMA.

:):):):) Homssu
ps. Julkisissa liikennevälineissä on sellainen mainos, josta pidän näin siinä suunnilleen lukee: Jos nainen kutsuu itsenä luoksesi iltakahville - älä hyvä mies keitä kahvia.

pitäis... että onnais...

Niin niin, pitäis ja pitäis.
Taas se on juhlapyhä, ahdistavaa, mutta totta. Kai te kaikki tiedätte, varsinki sinkut, että tällaisina juhlapyhinä on lähdettävä, mentävä ja tehtävä. Ennenkaikkea metsästettävä itselleen paria. Se on pakko. Kaikki sinkut, juhannuksena ei levätä, juhannuksena suunnataan sinne, missä on mahdollisuus pariutumiseen. Se on pakko! Koska, jos joku uskaltaa väsyneenä jäädä nauttimaan juhannusta oman kotinsa rauhaan, nukkumaan vaikka koko juhannukseksi on se rittäin paheksuttavaa. Suorastaan häpeällistä. Okei, siis asiaa selventääkseni, ei silloin jos on jo pariutunut. Mutta jos on luuserisinkku, niin silloin pitää käyttää hyväkseen jokainen tilaisuus.
Silloin pitää tarttua jokaiseen tarjoutuvaan tilaisuuteen kiinni. silloin on mentävä, kun on mikä tahansa tilaisuus. On paheksuttavaa olla menemättä. Jos ei mene ja jos ei tee, niin oma on moka.
Jos ei ole kaunis, jos ei lenkkeile päivittäin, jos ei elä yhdellä pähkinällä viikossa, jos leikkaa tukkansa lyhyeksi, jos lävistää naamansa ja tatuoi itsensä, jos käyttä rumia vaatteita niin tiedättekö mitä?
Silloin saa syytää vain ja ainoastaan itseään omasta tilanteestaan. Mitäs et mennyt ja tehnyt.
Turha sitten itkeä, että on yksin. Oma vika.
Niin se on rakkaat.
Uskallakin viettää aikaa yksin, yksinäisenä. kun pitäisi mennä ja tehdä ja olla kaunis ja ihana.
Vaikka itse olisit jotain muuta.
Niin onko parempi olla oma itsensä ja viihtyä, kuin olla kaunis ja ihan ja olla itselleen vieras?
Taas jäin yksin, no ihmekös tuo, en jaksa olla kaunis ja sosiaalinen. Joskus antaa mielumin olla.
Kuvitella olevansa videopelin osa, jota joku muu jossain ohjaa, niinkuin sim-city.
Minun pelaajani taitaa olla aika laiska, tai pahemman luokan sadisti...

:) Homssu

Havahduksia

-Heräsin yöllä. Kävelin keittiöön, mikroaaltouunin kello näytti 23.54, en millään voinut käsittää miten se oli mahdollista ( aamulla ymmärsin, että varmaan siksi koska kello oli 23.54). Paria tunti myöhemmin heräsin siihen, että ruokin kissojani. Menin takaisin nukkumaan. Seuraavaksi heräsin, kun näpersin tietokonettani. Muistan olin nähnyt unta, että sähkölaitteeni surisevat liikaa. Olin myös pukenut aamutakkini päälleni, vyötä en ollut löytänyt. Kissani olivat onnellisia.
-Ostin kaupasta hienon, posliinisen pääkallon ( ei oikea, jäljitelmä). Kävelin se kainalossani kotiin, sain katseita. Olisi tehnyt mieli puhua pääkallolle välillä, en kehdannut. Asun vuokralla ja olen töissä vielä koeajalla.
- Haluankin ehkä olla raksamies. Menin eräänä perjantaiaamuna ratikalla töihin. Sisään astui joukko raksamiehiä, yksi niistä kaivoi koskenkorvapullon taskustaan ja alkoivat naukkailla sitä. Ei sitä pulloa, vaan sitä juomaa. Kello oli 8.35. Minäkin haluaisin.
-Tapasin ratikassa miehen, jonka hiuksille tulin kateelliseksi. Ne olivat tumman ruskea, joisa oli auringon vaalentamia raitoja. Ne ylettyivät vyötärölle. Ne oli kammattu erittäin siistiksi ponihännäksi ja latvat menivät hienoisille korkkiruuveille. Kyllä se oli ihana.
- Menin aamuna eräänä töihin, huomasin, että farkkuhameeni halkio oli aivan liian syvä, jouduin ompelemaan sen ennenkuin aloitin työt. Koska sieltä näkyi kaikki.
-Tiedättekö ne dymolaitteet, siis sellainen jolla kirjoitetaan tekstiä tarralapuille. Sellainen näyttää vähän samanlaiselta kuin ne lipuntarkastajien kojeet. Voisikohan sellaisen kanssa mennä pokkana tarkastamaan matkalippuja, ja ilmoittaa, että ne jotka maksavat sakkonsa käteisellä, pääsevät puoleen hintaan. Tienaisi ylimääräistä. Kesällä turistit voisivat olla hyvä kohde.
-Ostin uudet kengät, en sovittanut niitä. Ne olivat lian isot. En jaksanut palauttaa niitä. Tein niihin silkkinaru kiinnikkeet, nyt ne pysyvät jalassa.
- Ratikassa nukkui eilen mies, väsynyt setä, ehkä oli veressä jotain muutakin kuin unihiekkaa. Eräältä pysäkilta nousi kyytiin kolme kaapin kokoista vartijaa hakemaan nukkuvaa miestä. kolme kaapin kokoista vartijaa. Miksi niitä oli kolme? Eikös se ole vähän tuhlausta.
-Olen päättänyt aloitta kesäsuhteen erään radio rockin juontajan kanssa ( Ei, se ei ole Jone Nikula. Meillä on jo suhde, Jone ei vain tiedä sitä) En tunne tätä juontajaa, eikä hän minua. En edes tiedä hänestä mitään, eikä hän minusta. Häntä ei varmaan kiinnosta, minua kiinnostaa. Hyvät ennusteet. Kesäni on pelastettu.
-Minulla ei ole kesälomaa tänä vuonna.

:) Homssu

parisuhteettomuutta vol. 2

tässä sitä taas ollaan, olis se niin kivaa mutta..
-Hirveän romanttiselta näytti se ihq pari edessäni metron rullaportaissa, jotka halailivat, se mies rapsutti sen naisen päätä, ne oli tosi rakastuneita. Olisihan se kivaa, vaihtaa sylkeä metron rullaportaissa, mutta jos rupeaa ahdistamaan kesken kaiken, koska se oikea saattaa sittenkin tulla vastaan. Niissä rullaportaissa, jotka menevätkin ylöspäin.
-Onhan se ihana nukahtaa toisen kanssa, sylikkäin, mutta kun en osaa nukkua toisen kanssa samassa sängyssä, ellei kyseessä ole extra leveä 250cm sänky ja molemmilla oma peitto ja tyyny. Ja sitten herään kuitenkin tunnin välein varmistamaan hengittääkö se toinen, vai pitääkö tilata ambulanssi ( huoh!!!). Ja aamulla olen vain sika väsynyt, ei kannata.
-Hirveän ihanaa on odottaa soittoa siltä kullalta, kun ei halua sitä missata, mutta kohta huomaatkin olevasi sidottu puhelimeen ja välttäväsi puheluita muiden kanssa, koska kultsusi voi soittaa. Siinä kulkaa kuolee nekin sosiaaliset suhteet, jotka vielä ovat hengissä.
-Rakastan shoppailua, yksin. Juoksen kiriä kauppojen välillä ja en kestä jos joku pysähtyy liian kauaksi aikaa katselemaan jotain. Ei kamalan romanttista. Voin lähteä romanttisesti shoppailemaan sen oikean visa-kortin kanssa, sitä paitsi miesten vaatteet on niin tylsiä.
-On se rakastuminen niin ihanaa, mutta kuka kestää pohtia, että soittaako se vielä, miksi se ei soita, pitäisikö minun soittaa...Jos minun puhelimeni onkin rikki, jos sille toiselle onkin sattunut jotain.
- Ja puhumattakaan kuinka ihanaa se yhdessäasuminen on. Mutta... ( tämä ei taida vaatia edes kommentointia)

Niin, nyt te kokeneet ja viisaat ajattelette voi tyttö pieni, kyllä nuo asiat sitten asettuvat kohdalleen kun se oikea astuu kuvioihin ja suhde vakiintuu, oppii tuntemaan toisen kuin omat taskunsa. Niin silloinhan ollaan oltu jo niin kauan yhdessä, että kyllä se on avioeronaika: " Kun mä en enää kestä tota saatanan junttia, jossa ei ole mitään yllätyksellistä tai uutta, se ei ole enää ollenkaan sellainen kun se oli kun tavattiin"#¤#"%%¤!!!!!!!"

Kiitos ja anteeksi!
Homssu

mistä löydän sinut?

Niin, mistä löydän parisuhteen itselleni?
Löydän sen arvatenkin kotini ulkopuolelta. Olen kyllä kuullut niistäkin tapauksista, joissa ovikello on soinut ja siellä se "the one" on seissyt. Tai kerrostalon viidennessä kerroksessa asuessaan on ikkunan taakse ilmestynyt miehen pää. Kun on tarpeeksi kauan aikaa kirkunut ja osoitellut miestä ja miettinyt miten pystyy hiipimään keittiöön hakemaan keittiöveitsen, jolla voi taistella ikkunatappajaa vastaan. Sitten rohkaistuu ja avaa ikkunan ja siellä onkin epätoivoinen ikunankorjaaja, jonka nostolaite on jäänyt jumiin, ja nyt hän haluaa tulla lainaamaan puhelintasi. Sitten se päämies jääkin kahville ja se siitä sitten. Ihan oikeasti, on niinkin käynyt, mutta ei minulle. Kas kummaa.
Ainahan sanotaan, että kannattaisi etsiä kaltaistaan seuraa, sieltä mistä liikkuu.
Niin, baareissa en viihdy, ei siis sieltä.
Harrastan lukemista, ehkä siis kirjasto, ei kulosta hyvältä.
Lenkkeilen, niin no, lenkkipolulla se the one voi tietysti tulla vastaan, mutta yleensä lenkillä olen ilman meikkiä, verkkareissa ja naama hiestä punaisena... ei ehkä.
Kudon. EI! tuskinpa kaipaa seliystä.
Rakasta elokuvia. Pimeässä leffateatterissa on suht´hankala tehdä tuttavuutta, ilman hullun leimaa ja kuka onneton nyt käy yksin leffassa...
Olen epäsosiaalinen, mutta olisi hirveän helpottavaa, jos se toinen olisi sosiaalinen. Mutta miten epäsosiaalinen ihminen, joka ei oikein harrasta kuin kausiluontoisesti itsenäisiä harrastuksia, joka on kotoisin henkisesti epävakaasta perheyhteisöstä, löytää sosiaalisen ja aktiivisen parin, jolla on normaali perhe ja joka harrastaa normaaleja juttuja....
Itse itsensä poissulkeva yhtälö.
Päädyn siis viimeiseen vaihtoehtoon. Ynnätäänpä, jaetaanpa ja miinustetaanpa.
Minulla on ambulanssifetissi. Siis kaikki komeat, vapaat, pääkaupunkiseudun ambulanssikuskit ilmoittautukaa allekirjoittaneelle.
Miettikää miten hienoa, jos suhde ei muuten toimi, ( mikä minun kohdallani on suhteellisen todennäköistä) ainakin saan joka kerta kun the one vetää työvaatteet päällensä. :)
Parempi sekin kuin ei mitään.

:) Homssu
ps. allergiatapauksissa luovun miehestä, en kissoista.

kuka antaa ja kuka saa?

Olen pidempän mietinyt, miksi aina sanotaan, että naiset antaa ja miehet saa.(Kyllä te tiedätte mistä minä puhun, no seksistä tietenkin, vaikka joku siellä yrittikin esittää häveliästä ja ihmetellä otsikkoa.)

Eikö se ole ihan oikeasti niin, että mies antaa itsestään jotain ja nainen saa. Mies se on joka enemmän sotkee spermallaan "antaessaan" sitä naiselle. Joo, joo on se kivaa, mutta kun olen vahvasti sitä mieltä, että mies antaa ja nainen saa. Tietysti jos mies on niin kämmi, että nainen ei saa, silloin ei voi käyttää termiä saada. Silloin teeskennellään ja toivotaan, että lopettais toi toinen vittu jo ton räveltämisen, kun ei se sitä tunnu osaavan.

Niin naisellahan on feikkaamisen etu, jos mies vain jatkaa ja jatkaa ja siitä ei tunnu koskaan tulevan valmista, voi aina vähän heittää kaarelle selkää, ravistella päätä pari kertaa ja hetken huohottaa. Katsokaas sen verran kämmi mies, joka ei osaa antaa orgasmia naiselle, ei teeskentelemistä huomaa. Miehillä se on vähän vaikeampaa. Jos nainen makaa kuin kuollut lahna, on miehen hiukan arvelluttavaa sanoa kesken kaiken: "okei kulta, mä tulin jo, taidan tilata sen taksin"

mieltäni on myös arvelluttanut jo iäisyyksiä vanha tapa kutsua naista joka nai kaikkien kanssa, jakorasiaksi, huoraksi, helpoksi nakiksi..., mutta jos mies nai kaikkea joka liikkuu, on sitä vaan kova jätkä.

Ehkä se on meidän oma vika. Olemme olleet kautta aikojen niin kylmiä ja pihtaavia, että jo on ihme jos nainen vapaaehtoisesti antaa, ennenvanhaa huorathan ne vaan...
Jospa nyt alkaisimme muuttaa käsityksiä. Älkäämme enää suostuko olemaan helppoja nakkeja, jos tykkäämme seksistä. Saakamme ja olkaamme kovia typyjä, niinkuin miehetkin. Niin eiköhän asenteetkin ala muuttua, hei nyt eletään 2000-lukua!
Tai sovitaanko, niin että kaikki antaa ja kaikki saa. Tasavertaisesti, onhan se kumppaninki nautinto erittäin tärkeää! Ja tämä lause sopii kaikenlaisille pareille, nais-miespareille, mies-miespareille, nais-naispareille.... Ihan millaisista yhdistelmistä itsekukin tykkää.
Naiset harrastakaa seksiä ja nauttikaa siitä, antakaa ja saakaa!
Kunhan pidätte huolta itsestänne, harrastatte turvaseksiä.
Tai niinkuin isäni sanoi erittäin kiusallisessa teini-iän keskustelussa: " Muista käyttää kondomia" ( olimme molemmat erittäin kiusaantuneita tämän lauseen jälkeen)!

:) Homssu

feminismi rules!!!!!!

Johan pomppas ja kuppi nurin.
Kerrankin jotain asiallista, tai ainakin melkein....
Satuin katsomaan televisiota, sen jälkeen kun olin imuroinut, siivonnut vaatekaappini ja käynyt lenkillä.
Minä olen niin vihainen pulssi nousee ja verenpaine, että kohisee. Ohjelmassa jota tuijotin, sattui olemaan abortin vastustajia ja puolella olijoita, jenkki ohjelma ja siellähän hommat ovat hiukan eritolalla kuin täällä koti suomessa.
Feminismi kun olen, vahva mielipiteeni on, että jokaisella naisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Sitten näen hiukan kaljamahaisen miehen, joka aborttiklinikan ulkopuolella huutaa sinne meneville asiakkaille, että abortti on murha!
Saako tämä kuviteltu näky kenenkään muun pulssin kohoamaan.
Miten joku mies voi vastustaa aborttia. Miten mies voi esittaa mielipiteitä siitä mitä naiset kokevat abortissa. Miten mies voi tietää, miltä tuntuu tulla raskaaksi, silloin kun ei pitäisi. Tulla raskaaksi insestin tai raiskauksen uhrina. Ei sellaista tunneta voi ymmärtää kuin toinen saman kohtalon kokenut nainen. Tai edes toinen nainen. Voiko mies oikeasti ymmärtää, miltä naisesta tuntuu.
Pisti vihaksi kun vanhat äijä pastorit, väittivät tietävänsä, että nainen ei koskaan "parane" abortista ja abortti on murha. Hitto, enpä ole kuullut yhdestäkään naisesta joka olisi pamahtanut paksuksi ilman miestä. Naisia raiskaavat naiset ovat suht´ harvinaisia ja niin ikään harvoin naiset syyllistyvät insestiin. Naiset kantavat lapsen kehossaan, naiset synnyttävät...
Minulle ei ole tehty aborttia, minäkään en voi tietää miltä se tuntuu.

Anteeksi kaikki miehet, minä pidän teistä kyllä, erittäin mkavia otuksia olette. Mutta jättäkää määräämisoikeus naisen kehosta heille itselleen. Myönnän, oli abortin vastustaja mies tai nainen niin kyllä suututtaa. mutta ne miehet erityisesti, miten ne kehtaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Keskittyisivät ennemminkin antamaan ehkäisyvalistusta ja estämään raiskauksia, joita heidän oma lajinsa tuppaa tekemään.
Kiitos ja anteeksi!!!!
NAISET, PÄÄTTÄKÄÄ OMASTA KEHOSTANNE ITSE! VAATIKAA HYVÄÄ SEKSIÄ, PÄÄTTÄKÄÄ ITSE HALUATTEKO PITÄÄ LAPSEN, PÄÄTTÄKÄÄ ITSE MITÄ TE ITSE HALUATTE ELÄMÄLTÄNNE.
NAISET JOIDEN VARTALOSSA ON JOTAIN JOSTA OTTAA KIINNI OVAT KAIKISTA KAUNEIMPIA! TISSIT JA PERSE KUNNIAAN!!
OLETTE KAIKKI KAUNIITA!!!!!
MUISTAKAAKIN SE!!!!!!

:):):) homssu:):):)

Täsmäohjeita parisuhteeseen

Tarvitsen parisuhdekirjan, täsmäohjeita. Ei mitään parisuhde mars-venus-mössöä. Täsmäohjeita, tieteellisesti tutkittua faktaa, jolla pelastat suhteen, etkä pahemmin mokaa tai pelästytä viikossa miestä luotasi. On olemassa sellainen leffa; kuinka hukata kundi kymmenessä päivässä? Minä en todellakaan asiaan tarvitse kymmentä päivää. Ajan voi laskea sekunneissa.

Haluan vastauksen seuraaviin kysymyksiin:
-Kuinka usein voi lähettää suhteen toiselle osapuolelle tekstareita, saamatta lähestymiskieltoa?
-Kuinka kauan viestiin on hyvä odotaa vastausta?
-Kuinka pitkään voi vongata, tekemättä itsestään täyttä idioottia?
-Kuinka aikaisessa vaiheessa, miehelle voi paljastaa olevansa pornokauppojen vakiasiakas?
-Missä vaiheessa kanssakäymistä voi ruveta kutsumaan suhteeksi?
-Missä vaiheessa voi ruveta paljastamaan menneisyytensä luurankoja, esim kertoa niistä sekavista miessuhteita, joista tulleet lähestymiskiellot ja traumat seuraavat sinua loppuelämäsi?
-Kuinka montaa miestä voi treffailla samaan aikaan?
-Kuinka pian voi alkaa antamaan itsestään todenmukaista kuvaa. Siis missä vaiheessa on kannattavaa kertoa, kaivavansa nenää, kuolaavansa nukkuessaan, piereskelevänsä nukkuessaan, niin että kissatkin pelästyy, shoppailevansa hullunlailla, kärsivänsä lievästä maanis-depressisyydestä ( jota ei kuitenkaan ole diagnosoitu), ettei halua lapsia, tahi usko avioliittoon, käyvänsä vessassa ovi auki, olevansa lievässä addiktio suhteessa seksiin, saavansa orgasmin joka kerta kun näkee ambulanssin, olevansa bi-seksuaali...?
-Kannattaako heti ensi treffeillä laittaa päälle verkkarit ja villasukat, koska niitä käyttää mutenkin, vai kannattaako alussa edes hetken teskennellä kulkevansa aina kireissä hameissa , avonaisissa kauluksissa ja korkokengissä?

Tässä siis pari asiaa, jotka ovat vielä hämäränpeitossa. Ja sitten joku ihmettelee elämäntilannettani... niin en tarvitse siihen kundin hukkaamiseen kuin sen 10 sekuntia.
Miehiä en ymmärrä, mutta kissojen kanssa ei ole ongelmia.

:) Homssu

ootsä raskaana!?!?!

Niin, niin se vain on.
Tuo lause on liiankin tuttu. Se tulee tietyssä tilanteessa ja aivan tiettyjen ihmisten suusta. Se pongahtaa esille niiden naisihmisten suusta, joiden omat lapset ovat osapuilleen minun ikäisiä.
Se lause esitetään vastauksena mihin tahansa asiaan.
Annan esimerkkejä valoittaakseni asiaa:
- Mulla on vähän pahaolo, ni mä en uskalla tulla töihin tänään.
- ootsä raskaana?!?!

-Mulla on vähän kurkku kipee, varmaan joku tauti iskemässä..
- Ootsä raskaana?!?!

-Mä olen jotenkin laihtunut, toisaalta viimeviikolla olin varma, että olen lihonnut...
-Ootsä raskaana?!?!

-Hitsi, mulla on isovarvas kipee, jotenkin kompastuin ja astuin sen päälle eilen.
-Ootsä raskaana?!?!

Joo, olen mä, sen isä on pyhä henki tai sitten mä olen syönyt liikaa puolukoita. Ja pam!
Onhan se jännää, jos joku on raskaana, uutta elämää ja blaa blaa. Mutta, kun suurin osa näistä kyselijöistä on erittäin tietoisia elämäntilanteestani. Niin olen sitoutumiskammoinen ja en todellakaan elä vakituisessa parisuhteessa. Vai kuvitellaanko, että harrastan seksiä ilman ehkäisyä kaikkien vastaantulevien kanssa, koska minä haluan tehdä isättömän lapsen ja huolehtia siitä itse ja yksin. Niin ja onhan ne kissat....
Unelmani!!!!
Oli vaiva mikä tahansa, aina saa vastaansa tietäväisen hymyn, ja sen kysymyksen. Oletsä raskaana!?!?!?
Tiesittekö, että raskaudenoireita voivat olla: kipeä kurkku, kurkunpääntulehdus, oksennustauti, kuume, jos haluaa aamukahvia, jos ei halua aamukahvia, jos syö enemmän kuin normaalisti, jos syö vähemmän kuin normalisti, lihoaminen, laihtuminen, huonotuulisuus, hyvätuulisuus, sisustaminen, siivoaminen, sekaisuus, hajamielisyys. Tai mikä tahansa normaalista poikkeava.
Olkaa siis varuillanne, koskaan ei voi tietää.
Kuinka monelta, vakituisessa parisuhteessa elävältä udellaan jatkuvasti, oletsä raskaana- asiaa? Niin, eihän se ole jännää, eikä palkitse uteliaiden tiedonjanoa, jos isä on tiedossa. On kuitenkin aika normaalia, että vakituisessa parisuhteessa eläville, ehkä jossain vaiheessa ilmaantuu perheelisäystä. Minulle se ei ole normaalia.
Se on niin jännää, se minun elämäni.

:) Homssu

vihainen nainen!

Kyllä se on niin, että naisia täytyy ymmärtää. Tiettyyn pisteeseen asti ja tiettynä aikana. Sen nimi on kuukautiset, menkat, moonikset, mensut, galna dagarit eli galnikset.... Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Jokainen nainen niistä kärsii suurimman osan elämästään ja se edellyttää, hyvät miehet, perheenjäsenet ja työtoverit naisten ymmärtämistä.
Ovathan ne hyvä merkki, keho toimii ja niin edelleen. Toisille helpotus siitä, että ne alkoiva eikä se suuri erehdys Kalervon kanssa tuottanut jatkotoimenpiteitä, toisille itku alkaa siitä kun näkee vessapaperissa sen veritahran, ei napannut tässäkään kuussa.
Jostain muuten joskus luin, että oli tehty testi kahden eri naisryhmän välillä Ryhmällä joille kuukautisten alkaminen oli helpotus ei ilmennyt yhtään niin pahoja kuukautiskipuja kuin niillä joile kuukautisten alku oli pettymys. Tiedä häntä...
No mutta, se ei ole kivaa, ilmoittautukoon se, joka nauttii kuukautisista. Kenen mielestä on ihanaa, kun saa kantaa mukanaan kilomäärin tampooneja ja siteitä, varmuuden vuoksi. Ei voi käyttää valkoisia vaatteita kovin mielellään, kun koskaan ei tiedä koska se tahra sinne ilmaantuu. Kenen mielestä nukkuminen patjankokoisen yösiteen kanssa on nautinto, ja se falskaa kuitenkin. Aamulla patja on täynnä veritahroja kuitenkin.
Miksi side ja tampoonimainoksissa on aina vain raikkaita iloisia meneviä naisia, joille kuukautissuojat luovat suuren vapaudentunteen?
Miksei mainoksissa koskaan näy suklaata syöviä, itkuunpurskahtavia naisia, jotka ovat turvonneet mastodontin kokoisiksi ja joilla on otsassa maailman komein finni? Aamulla ne voisivat raahautua vessaan, sisäreidet ja patja veressä, nappaamaan buranaa ja suklaata.
Niin tätä se on, ei aina, mutta kuitenkin.
Siis ymmärtäkää naisia. En usko voiko kukaan mies edes kuvitella miltä tuntuu kerran kuussa kävellä vaipoissa, voida huonosti ja sotkea joka paikka. Puhumattakaan niistä pms-oireista.
Eikä tätä tapahdu kerran vuodessa, vaan kerran kuussa.

Siis, jos tätä lukee yksikään mies vapaaehtoisesti tai pakotettuna, ymmärtäkää naisianne. Kunnioittakaa naisianne, älkää missään nimessä esittäkö missään vaiheessa kysymystä: onx se aika kuukaudesta vai?
Te ette tiedä, mitä se aika kuukaudesta merkitsee, ettekä te tiedä mitä hurjistunut kuukautisista kärsivä nainen voi saada aikaiseksi.
Siis ostakaa vaikka silloin suklaata ja kukkia ennemmin. Sitä yleensä seuraa paljon parempi lopputulos :)
Ja vielä, mihin kampanjaan voi ilmoittautua, että terveyssiteet ja tampoonit tai muut kuukautissuojat jaettaisiin naisille ilmaiseksi???? Kertokaa, onko sellainen adressi jossain?
Sillä, ( viimeinen feministinen lausunto) jos miehillä olisi kuukautiset, kaikki suojat olisivat täysin ilmaisia, kuukautistenajaksi saisi sairaslomaa ja pms-oireisiin olisi kehitetty erittäin tehokas lääkitys ( ja tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin!!!!!!!!!!!!!!)

:) feministi-homssu

Varo tätä!

Työpaikkaromassit, varo tätä!
Niin, onhan se niin ihanaa, varsinkin näin kesällä. salaiset hymyt ja kädestä pitämiset kokouspöydän alla. Sähköpostit tai kirjelappuset, jotka pursuavat pinkkiä sydänmössöä. huumaa, jota ei voi verrata mihinkään, työssäkäynti haihtuu jonnekin taka-alalle ja mielessä on vain ihana leijuva tunne. Kuin kävelisi pilvissä koko ajan.
MUTTA, MUTTA, MUTTA!
Se loppuu aikanaan ( tätä mieltä on hieman kyynistynyt vanhapiika).
Sitten se helvetti vasta alkaakin.
Vaikka mikä olisi muista, jokaikinen päivä tulet näkemään exäsi, joka ikinen päivä olet hänen kanssaan tekemisissä ja joka ikinen päivä näet hänen ilmeestään, että hän ei itke tyynyään märäksi joka ilta, kuvasi nyrkkiin puristettuna.
Sinä joudut seuraamaan kuinka hetkenhuumasi rakentaa uuttaa ihanaa ihmissuhdetta, kauniin ponihäntäblondin kanssa, joka on sinua ainakin 10 cm pidempi ja 10 kg laihempi. Kaikista pahinta, kiltti ja mukava.
Älkää uskoko televisio sarjoja. Älkää uskoko greyn anatomiaa, kukaan ei leikkaa vaativaa kirurgista leikkausta exänsä kanssa onnistuneesti. Kyllä siinä potilaan aivot löyty tosi elämässä seinältä, kun puukot lentelevät ympäri huonetta. Älkää uskoko salkkareita, ei kukaan tee niin, en usko, että tämä kaipaa enempää selityksiä. Älkää uskoko kauniita ja rohkeita, ei kukaan halua exäänsä työkaveriksi eikä myöskään veljenvaimonserkuntytönäidinäidinisänveljenuutta vaimoa, jolla on salasuhde exäsi kanssa.
Etsikää ne valloitukset jostain muualta, jostain missä voit olla varma, ettette enää koskaan tapaa.Et koskaan saa tuntea katseita selässäsi kun tarina siitä miten itkien heitit mummin perintökahviastiaston seinään, kun maito oli loppunut etkä saanut aamukahvia ja lukittauduit loppupäiväksi vessaan syömaan suklaata on levinnyt. Tai tarina siitä miten pakotit heilasi nukkumaan sohvalla, kun sinua ahdistaa kaikki muut paitsi kissat.
Ystävät, rakkaat, harrastakaa pokailua vain siellä, missä voitte varmistaa selustanne. Siellä missä tiedätte, ettette enää koskaan tapaa ketään!
En ole katkera, enkä kyyninen, älkää niin luulko. olen vain erittäin iloinen siitä, että kissat eivät osaa puhua!

:) homssu

pipari

Ai niin huomasitteko, on mulla kala. Ei olekan mikään rusina. Vaan onpa mulla pipari. ;)
Ihq oma pipari! :) Voin sen kanssa leikkiä, ja aikaakin vietellä. On mul oma pipari, on se kiva kaveri!!!!!!!! :):):):):) ;);););););)

miksi olen tärkeä?

Miksi on hyvä omata vanhojapiikoja ystävissä tai sukulaisissa?
-Vanhapiika on oiva lastenvahti, ei sillä muutakaan elämää ole. Eikä omaa perhettä. Joutaa hyvin, voipa sitten kertoa, edes yhden viikonloppuillan olevansa varattu.
-Vanhallepiialle voi soittaa jopa keskellä yötä ja valittaa ongelmiaan. selvin- tai einiin selvinpäin. Vanhallapiialla kun on aina puhelin auki, kun jos se oikea vaikka soittaisi. Eikä vanhallepiialle soittaessa tarvitse pelätä, että herättää koko talon, yksin se on kuitenkin.
-Vanhaapiikaa voi aina käyttää juhlissa täytteenä. Jos jossain sattuu olemaan vain yksi vapaa paikka on se oiva vanhallepiialle. Ja sitten voi sen aina laittaa Pertti-Erkin seuralaiseksi, kun sillä Pera-Erallakaan ei koskaan sellaista ole.
-On muuten juhlissakin oiva lastenvahti, ei sen tarvitse mukana juhlissa olla, kus ei sillä ole seuralaistakaan, ei kukaan kärsi
- Jos sinulta puuttu seuraa, pirauta vanhallepiialle. Epätoivoissaan vanhapiika lähtee ihan mihin tahansa, jos siellä vaikka miehen tapaisi. Sen oikean.
-Vanhaapiikaa ei tarvitse ottaa sen enempä huomioon, kun sumplitaan listaa siitä, kuka saa käyttää mökkiä milläkin loma viikolla. Vanhallepiiallehan se on ihan sama, kun ei tarvitse sumplata aviomiehen lomien kanssa yhteen. Miksi se oikeastaan lomaa tarvitsee, tai siis mistä. Ei sillä ole kakaroita, joihin se väsyy. Ei sen tarvitse pyörittää sitä perheen arkea, eikä se tarvii "#¤#"&&&//(... !!!!!!!!!!!!!
-Käyttäkää hyväksenne tuntemianne vanhojapiikoja, heistä on iloa ja apua moneen lähtöön, ne antaakin aina ja kenelle vaan. Ja antaa hartaasti ja pitkään, kun ne pelkää aina, että tämä voi olla viimeinen kerta.

On ihana tuntea itsensä näin tärkeäksi ja kuinka ihana onkaan tuottaa läheisilleen iloa! :)
;) Homssu

suhdetoimintaa

Ongelma!

minulla on taas ongelma.
Minulle se on uutta, ei läheisilleni.
Koen aina eteeni tulevan ongelman uutena, läheiseni eivät.
Minulla on suhdeongelma.
Sitoutumisongelma yhdistettynä hienoiseen kontrollin tarpeeseen on mahdoton yhdistelmä.
Parisuhteessa, missäs muussakaan... kun minusta on kyse.

-" Kulta, en haluaisi olla tekemisissä kanssasi viikkoon, mutta voisitko silti mielellään päivittäin ilmoittaa missä liikut. En minä kontrolloida halua, mistä sinulle sellainen tuli mieleen?"
-" Kulta, voisitko lähettää vaikka sellaisia tekstiviestejä missä ei lue mitään, kun minua ahdistaa tietää sinusta liikaa, mutta kuitenkin haluan tietää, että olet hengisä?"
-" Kulta voisitko nyt pysyä poissa näkyvistä seuraavat kaksi viikkoa, kun minua ahdistaa läsnäolosi, mutta muita naisia et sitten sillä aikaa katso. Soitan ja varmistan vaikka päivittäin, että kaikki on ok, mutta älä puhu puhelimeen mitään."

Niin, onhan se niin että kukaan järkevä ihminen ei moista päättämättömyyttä kestä. Ehkä ensirakkauden huumassa, mutta uskokaa minua, se katoaa nopeasti.

Onko mitään yököttävämpää kuin mies joka muuttuu rakastuessaan koiranpennuksi, kyllä heti tulee oxu. Toisaalta jos mies ei näytä mitään tunteita, onhan sekin aika kamalaa.

Ahdistaa jos joka päivä nähdää tai puhutaan puhelimessa. Varsinkin jos toinen kysyy, joka kerta, miten sun päivä on mennyt tai mitä sä olit tekemässä. Pitääkö silloin vastata totuuden mukaisesti, että pari asiakasta teki mieli lätätä seinään ja just nyt makaan sohvalla, katon leffaa, syön kaksin käsin suklaata ja piereskelen. vai pitääkö joka kerta valehdella ja keksiä jotain erittäin intellektuellia tekemistä, jotta tottus pysyisi piilossa.
Ahdistavaa!!!!
Mutta se vasta olisikin kamalaa, jos koskaan kukaan ei kysyisi, mitä kuuluu ja mitä teet? Kyllä sellainen ihminen, joka ei ota toisen tunteita huomioon, on itsekäs. Mutta kyllä se vähän ahdistaa... aika paljonkin.

-" Ai rakas, sulla on asiaa mulle, ei voi puhelimessa kertoa vai. Ai. Hei nokun sä vähän ahdistat mua, ni tulisitko tohon mun porraskäytävään niin puhutaan vaikka postilaatikon kautta."

ja sitten minä vielä ihmettelen, miksi miehistä jää vain tomupilvi jäljelle, kun he juoksevat karkuun luotani. Niinkuin maantiekiitäjästä...

:) Homssu

tekstiviestit

Eräästä puhelimesta lähetetyt teksitiviestit, ( en millään muotoa tunnusta sen olevan minun pulelin):

lähetetty 9.27
" Mä rakastan sua"
lähetetty 9.45
"Rakastax sä mua viäl?"
lähetetty 10.03
" Onx kaikki hyvin?"
lähetetty 10.23
" Mixet sä vastaa, onx joku hätä?"
lähetetty 10.54
" Hei, vastaa nyt, et mä tiän et kaikki on ok?"
lähetetty 12.45
" Et sä rakasta mua enää?"
lähetetty 13.25
" kyl mulle voi ihan suoraankin sanoa, jos et sä enää rakasta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!"
lähetetty 14.01
" onko sulla joku toinen, ja sä et vaan kehtaa kertoa?"
lähetetty 14.45
" siis tämän arvonenko mä sulle olen? Sä olet yx paska :("
lähetetty 15.25
" Siis mä rakastan sua, anteex, vastaa, mikä sul on?"
lähetetty 16.07
" siis, vittu jätkä ei vastaa edes mun puheluihin, vittu oonko mä tän ansainnut ja mä rakastan sua ja kaiken mä olen sulle antanut, sä olet mun elämä. Mä rakastan sua. Mikä on? Kyl mä edes sen olen ansainnut tietää??????"

Vastaus kyseiseen yksipuoliseen viestittelyyn saapuu:
lähetetty 17.02
" Siis anteex, kulta mä olen tehnyt töitä koko päivän ja puhelin oli mun pukukaapissa. Soitan kun pääsen töistä. Pusu :)"

Vastaukseen annettiin myös vastaus:
Lähetetty 17.05
" Onko sun työ tärkeempi kuin mä, et viittis vaivautua päivän aikana katsomaan, jos mulla o vaix jotain asiaa. Tosi huono selitys, sulla on tietysti joku toinen. Mä rakastan sua. Vittu sä olet paska. nyt mä olen niin rikki ja hylätty, mä luulin et sä rakastat mua. Painu jätkä helvettiin. Mä en enää koskaan halua nähdä sua!"
lähetetty 18.05
" Mix et sä soita, mä rakastan sua. Et sä kuitenkaan rakasta mua enää."

:) Homssu

etsitään seuralaista

Kaipaan seuralaispalvelua. En siis sellaista, seksiseuralaista, vaan sananmukaisesti seuralaista.

Eikö joku voisi perustaa palvelua, joka välittää sinkkuihmisille ( En sitten ollenkaan pidä tuosta sanasta, myös sanat: suhde, poikaystävä ja tyttöystävä ovat samaisella listalla) seuraa. Siis edustavaa seuraa sukujuhliin, häihin, hautajaisiin, syntymäpäiville ja kaikkialle missä saattaa olla vaaravyöhykkeellä. Vaaravyöhykkeellä tarkoitan niitä paikkoja, joissa on prosentuaalisesti erittäin suuri mahdollisus joutua erilaisten parisuhdeutelujen keskelle. Tai missä loistat kuin pahanlaatuinen finni keskellä otsaa, ollessasi yksin.



Seuralaispalvelussa voisi olla paljon erilaisia miehiä ja naisia, joita voisi vuokrata seuralaiseksi kiusallisiin tilaisuuksiin. Tietysti valikoimassa pitäisi olla erinäköisiä ja oloisia ihmisiä, jokaiselle jotakin. Jos sopivaa, ei löydy aina on mahdollisuus muokata vuokraamaansa henkilöä ts. tuoda mukanaan toivottavan cv:n ja sen mukaan eletään vuokralaissuhteen ajan.

Että jos haluaa, voi antaa sukulaistädeille kuvan siitä, että seurustelee tylsän, mutta rikkaan, it-miljonäärin kanssa. Tai voi edustaa omaa elämäntyyliään rastapäisen silmälasit omaavan viherpiiperön kanssa. ( Oletteko muuten huomanneet, että suurin osa viherpiiperöistä ne omaa... Rastat ja silmälasit. Juu, en ole rasisti, enkä tahdo yleistää!)

Vain taivas on rajana.

Tietysti tässäkin asiassa pitää muistaa tietyt vaaravyöhykkeet.

Ei ehkä kannata jokaiseen perhetapahtumaan raahata mukanaan eri seuralaista, voi sukulaistätien keskuudessa viritä keskustelua siitä, onko tuo meidän veljen tyttö sittenkin sellainen pitelemätön jakorasia. Ellei tietysti halua sellaista kuvaa antaa. Mikäs minä olen ketään tuomitsemaan...

On myös hyvä varautua siihen, että joku muukin saattaa käyttää sinun seuralaista. Varaudu puheluun, jonka Marketta-täti soittaa, ilmoittaakseen, että nyt se it-miljonääri onkin serkkutytön kanssa.



Mutta nuohan nyt ovat pientä verrattuna siihen häpeään, johon törmäät joka kerta tuttuja ja sukulaisia tavatessa. Silloin suureen ääneen ja yhdessä pohditaan, että on se ihme kn tuo meidän tyttö ei vieläkään ole ketään löytänyt. Ei pitäisi olla niin nirso.

Oletkos muuten huomannut, että tuolla minun kummipojalla Petterilläkään ei vielä ole tyttöystävää? juu on Petteri tuo jonka naama loistaa pahan aknen kourissa ja suussa kiiltää hammasraudat, mutta kiva poika se on....



Homssu

ps. ei millään pahalla, oli minullakin teini-iässä finnejä ja hammasraudat. Mutta hyväksi se kääntyi, finnejä on enää tosi vähän eikä hammasrautoja ollenkaan. Hampaat ovat edelleenkin vinot ja olen edelleen yksin...

yöelämää

Olen tehnyt huomion. Miehet välttelevät öiden nukumista kansani. Myönnän miehet välttelevät minua mutenkin. Mutta jos kerrankin saan jonkun huijattua pitempään tuttavuuteen kanssani, se on yksi yö korkeintaan ja sen jälken meillä onkin vain päivätreffejä.
Ihmettelin asiaa ja tein tieteelistä tutkimusta.
Perjantai-lauantai yö:

23.05 Menen nukkumaan
23.10 kissat hyppäävät sänkyyn kanssani, läski nukkuu selkäni päällä.
23.30 Pissahätä
00.06 jano
00.30 Ulkoa kuuluu ääniä, hiivin katsomaan. Ulkona ei ole mitään.
00.53 toinen kissa on potalla, peittää tuotoksi raapimalla seinää. Haju leviää.
01.45 potkin peiton pois päältäni, kuuma. Laitan tuulettimen päälle
02.30 sammutan tuulettimen
04.26 Kissat tulevat taas sänkyyn.
04.28 toinen kissosista leipoo reitäni kynsillään, tunnen veren valuvan.
05.36 Olen onnistunut saamaan peiton pois pussilakanan sisältä, nukun sotkeutuneena peittoon.
09.15 Herään siihen, että kissat naukuvat, kävelevät pälläni ja tuijottavat. Haluavat ruokaa.

Lauantai-sunnuntai yö

22.05 Nukkumaan
22.10 yskittää, pyöritän tyynyn palloksi pääni alle.
22.30 kissat tulevat sänkyyn.
01.32 Herään, olen pyörittänyt aluslakanan ympärilleni. Kuuma, tuletin.
02.00 Kylmä, tuuletin.
02.45 Herään huutaen rumia sanoja, olen nähnyt perhepainajaista.
03.55 Nukun sängyssä poikittain, tyynylläni nukkuu kissa.
05.00 Herään vaatekaapin edestä, ladon vaatteita käsilleni, en tiedä miksi. Menen takaisin nukkumaan
05.47 Pissahätä, sen jälkeen jano
06.24 potkaisen seinää unissani, jalkan sattuu.
06.36 Huitaisen nyrkillä seinää, käteen sattuu.
07.15 Olen vahingosa raapaissut nenänpäätäni, tyyny on veressä.
10.15 Kissat nukkuu, yhä vielä. Herään, en millään jaksaisi nousta.
Aamulla pitää saada kahvia, enkä pysty sosiaaliseen elämään kahteen ensimmäiseen tuntiin.

Tässä tutkimukseni tulos. En yhä vieläkään ymmärrä.

Homssu

Missä olet Jone Nikula?!?!

Näin tässä sitten kävi.
Matkustin ratikassa. Oli ruuhkaa, koska edellisen ratikan kuski heitti matkustajat kesken kaiken ulos. Sanoi, että kuskeja ei ole tarpeeksi ja tämä vaunu lähtee varikolle.
Tai sitten sillä kuskilla oli kauhea pissahätä, eikä se kehdannut sanoa sitä.
mutta kuitenkin.
Jouduimme siis odottamaan suraavaa ratikkaa, joka olikin sitten tupaten täynnä.
Kiilauduin seisomaan koloon. Nojasin selkäni ja toisen käteni tankoon. Vieressäni seisoi ihmisiä. Niinkuin ratikassa tuppaa tapahtumaan. VAunu nytkähti liikkeelle ja tunsi reidessäni jotain, ajattelin, että viereisen miehen laukku tökkäsi.
Erehdyin, mutta annoin asian olla.
Seuraavassa mutkassa taas jokin tökkäsi reiteäni. Tämä ei ole enää sattumaa. Ei, ei todellakaan ollut. Vieresäni seisoi intialainenmies ( älkää nyt luulko, että olen rasisti, mutta kun se mies nyt vain sattui olemaan intialainen). Ehkä viisissäkymmenissä, ihan siisti herra. Joka kylläkin kuin vahingossa kosketteli kädellä reittäni ( thank good, se oli vain käsi). Kiusallista, mutta totta. Ratikka täynnä ihmisiä, mihinkään ei pääse, en viitsi nousta pois ja odottaa seuraavaa ratikkaa. Tökkäsin miestä olkalaukullani, tökkäsin toisenkin kerran. Mies jatkoi. Siinä sitä jatkettiin kiusallista kissa-hiiri leikkiä reiteni ja hänen kätensä välillä. Kosketus oli kuitenkin niin hienovarainen, että sitä olisi voinut pitää vain vahinkoja. Viimein tuli minun pysäkkini ja taas laukkuni avulla sain tieni raivattua ovelle. Silloin tajusin, että se ei ollut ollut vahinko. Mies tuijotti minua vieläkin, vaikka olin jo kaukana poissa. Tai sitten se oli luullut, että tahallani laitoin reittäni, sen käden tielle, luuli tietysti, että olen raitiovaunufetissin omaava ihminen.
No, minä onnistuneesti poistuin ratikasta ja tämä herrasmies jatkoi matkaansa. Seuraavia reisiä etsiskellen. Tapahtuma auttoi sekin, että reiteni ovat sen verran laajat, että kosketuspintaa riittää, eikä tarvitse pelätä ohihipaisuja.
Mikä oli tarina opetus?
Ei suinkaan, että varokaa hiplaajia ratikassa ja kaikki naiset nouskaa taistoon kieroutuneita miehiä vastaan.
Tarinan opetus on se, että kun kerrankin joku ratikassa minua hiplaa niin miksi se on 5kymppinen intialainen mies ( ei, en ole vieläkän rasisti)?
Miksei se ole Jone Nikula tai jouni Hynynen. Eva Wahlström. Matt Damon. Rakel Liekki. Mikko Leppilampi. Heikki Paasonen. Jyrki 69. Ari koivunen.
Vaihtoehtoja riittää, mutta ei! Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän!?
Jonen Nikula, missä sinä olet kun sinua tarvitaan?!?!

Homssu

etsitään miestä!

Yritin kaupitella itseäni, en siis sellaisessa mielessä! Vaan ajattelin löytäväni itselleni seuraa. Älykästä prinssirohkeaa, joka karauttaa ikkunani alle valkoisella ratsulla ja kiipeää sisään palmikoitani pitkin ja pelastaa minut. Ja joka on kamalan rikas.

Hei!
Olen melkein kolmikymppinen naisihminen. Etsin sinua elämäni mies jakamaan tunteitani
kanssani.
Minulla on kissoja.
Olethan rehellinen ja huumorintajuinen. Ymmärräthän huumoriani ja itse kerrot vain juttuja joista minä pidän. Kerrothan minulle rehellisesti kaiken, mutta kuitenkin kestät sen vaikka minä en aina ihan rehellinen olekaan. Varsinkin silloin kun olen shoppailut meidän ruokatilin tyhjäksi.
Omaathan herkemmän puolen ja olet valmis lohduttamaan minua, kun maailma kaatuu päälleni. Olet kuitenkin tarvittaessa vahva mies rinnallani, jota ei turhat tunteet hetkauta.
Toivon, että pidät erikoisesta vaatemaustani ja sisustustyylistäni, etkä loukkaannu vaikka haluankin uudistaa sinun vaatevarastosi ja sisustuksesi.
Olethan joustava ja ymmärrät jos en halua nähdä sinua pariin viikkoon ja nukun eri huoneessa, koska seurasi ahdistaa.
Olethan valmis sitoutumaan, ja olemaan vain minun loppuelämäsi.
Toivon myös, että vastaat tekstiviesteihini, koska muuten tunnen iteni erittäin hylätyksi ja taas maailma kaatuu päälleni.
vietämmehän juhlapyhät niinkuin minä haluan.
Ethän harrasta mitään seuraavista: golf, tupakanpoltto, viinan juonti, huonot vitsit, rumat vaatteet tai elitismi.
Olethan minulle selkärankainen vahva mies, etkä mikään nössö.
Mutta osaat rakastaa minua hellästi ja tunteella.

Nimim. juhannus morsian

Ei muuten natsannut, miksiköhän?
No, ehkä seuraavassa elämässä...

:) homssu