Niin siinä sitten kävi, psykiatri eli hoitava lääkärini oli sitä mieltä, että tässä ei ole mieltä. Siis sinä ,että kun prosessi on saatu käyntiin, ei ole mitään järkeä keskeyttää sitä työteolla. Sairaslomaa 30.6 asti ja siihen perään toivottavasti kesäloma. Käväisin töissä tässä päivänä eräänä ja kun minulta kysyttiin koskas tulen takaisin, niin kylmä totuus, ensi syksynä.... Lapsia vähän harmiti, se jonkun verran lämmitti mieltä.
Kuten lääkärinikin mustaa valkoisella totesi: "Potilaalla edelleen vaikeita ahdistusoireita, joihin liittyy lamaannuttavaa häpeäntunnetta ja alavireisyyttä..."
No mutta asiaan, ystäväni sai kuitenkin minut houkuteltua tässä iltana eräänä katsomaan nyrkkeilyä kisahallille, juu siellä katselin kun Tolppola löi Gomezin, vai miten se nyt kirjoitetaan.
Olin poikaporukalla katselemassa tätä jaloa lajia, sillä jos naisporukalla lähdetään viettämään iltaa tuskin tämä olisi se tapa.
Siellä sitten istuin, n. 95% yleisöstä oli miehiä, asiantuntevia miehiä. Ja huomio, nyrkkeily asiantuntijoita.
No mutta minulla oli hauskaa, seurani oli hyvää ja selosti minulle tarpeellisen säännöistä. Siinä yhdentoista aikaa illalla, siirryi ratikaan ja suunnistin kotia kohti kun pojat jatkoivat baariin.
Oli ihmeen vapauttavaa katsoa kun miehet ja naiset hakkaavat toisiaan, täysin hallitussa tilassa.
Suosittelen.
Huomasin myös tuossa iltana eräänä, että mitä se yksinasuminen teettää. Mitä kaikkea harrastan, jota ei parisuhteessa voi tehdä.
pari esimerkkiä:
-Katselin torstai-iltana televisiota, katselin MTV:ltä viva la Bamia, JIMiltä ultimate fighteriä ja MTV 3:lta jotain viihteellistä keskusteluohjelmaa. Kyllä, katsoin näitä kaikkia kolmea yhtäaikaa. Kanava surffailua kolmen kanavan välillä ja hyvin onnistui.
-Minulla on 160cm leveä sänky ja käytän koko tilan itse, kääntyilen yön aikana, nukun poikittain, minulla on kaksi peittoa itselleni....
Yksinasumisen ihania puolia... :):):)
Mieltäni muuten lämmitti kun lauantai päivällä ostamassa kissoille kalaa hallista, ei ollut muikkuja, joita normaalisti ostan, joten oli pakko ostaa silakoita. Kun sanoin söpölle miesmyyjälle, että silakoita kahdelle kissalle, niin se erittäin mukava myyjä antoi ne silakat ilmaiseksi, kun ne kerta kissoille oli....
Onneksi olen nauhoittanut pelastajat sarjaa teeveestä, nämä jaksot rauhoittavat minua. Niin kieroutuneelta kuin se kuulostaakin.
-H-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti